Tiedä ennen kuin toimit sähköverkon läheisyydessä

Pikaohje sähköverkon läheisyydessä työskentelyyn

Turvallisen työskentelyn ABC

A. Turvallinen työmaa

  1. Selvitä etukäteen maanalaisten kaapeleiden ja putkien sijainti. Espoon ja Kauniaisten alueella Espoon kaupungin johtotietopalvelusta. Sähköpostiosoite: johto.kartoitus@espoo.fi tai puh. 09 816 25 200. Muilla Carunan verkkoalueilla www.kaivulupa.fi-palvelusta. Lisätietoja caruna.fi/kaapelinaytto
  2. Selvitä etukäteen onko työskentelyalueella ilmajohtoja.
  3. Noudata aina turvaetäisyyksiä, kun työskentelet maakaapeleiden ja ilmajohtojen läheisyydessä: Turvaetäisyyksistä lisää tietoa tuonnempana tällä sivulla.
  4. Perehdytä kaikki työmailla työskentelevät työntekijät turvaetäisyyksiin.
  5. Muista, että maakaapeleita ei saa kaivaa esiin tai siirtää omatoimisesti.
  6. Suunnittele varastointialueet ja maanläjitys riittävän kauas sähköjohdoista. 
  7. Tilaa kaapelinäyttö; toimitusaika on 3 arkipäivää. Hätänäyttö on maksullinen.

B. Turvaetäisyydet eivät täyty - miten toimia?

  1. Ulkopuolinen ei turvallisuussyistä saa koskea sähköverkon maakaapeleihin tai ilmajohtoihin.
  2. Kun on tarkoitus kaivaa turvaetäisyyttä lähempänä tai työskennellä ilmajohtojen läheisyydessä, ota Carunaan yhteyttä vähintään 14 päivää ennen näiden töiden aloittamista. Näin voidaan varmistaa työmaan turvallisuus.
  3. Caruna tiedottaa suunnitelluista sähkönjakelun katkoista asiakkailleen etukäteen ja suunnittelee keskeytysjärjestelyt turvallisesti. Asiakashaitta minimoidaan, ja jos mahdollista käytetään vaihtoehtoisia sähkön syöttöreittejä.
  4. Carunan edustaja siirtää maakaapelit ja huolehtii niiden suojauksesta työn aikana. Kaapelinäyttö ja kaivuuvalvonta ovat maksuttomia, muiden erityisjärjestelyjen kustannukset laskutetaan tilaajalta. Kaapelinsiirrosta lisätietoja myöhemmin tällä sivulla.
  5. Sähköverkon muutostöitä voit tilata Carunan nettisivuilta caruna.fi/urakoitsijoille
  6. Tilaa kaapelinäyttö. Toimitusaika on kolme arkipäivää. Hätänäyttö on maksullinen.

C. Jos osut maakaapeliin tai ilmajohtoon

  1. Tapaturman tai henkilövahingon sattuessa, soita aina ensin 112.
  2. Työkoneen sisällä olet aluksi turvassa.
  3. Yritä ajaa työkone irti johdosta tai siirrä kaivinkoneen kauha pois kaivannosta.
  4. Jos työkone syttyy tuleen, hyppää ulos tasajalkaa.
  5. Älä kosketa konetta ja maata yhtä aikaa.
  6. Poistu työkoneen ja vikapaikan läheisyydestä tasajalkaa hyppien vähintään 20 metrin päähän.
  7. Ota välittömästi yhteyttä Carunan vikapalveluun, vaikka johto ei olisikaan näkyvästi vaurioitunut. Numero on 0800 195 011 (24/7).
  8. Älä mene katsomaan vahinkoa, sähkö voi palata tai olla vielä kytkettynä päälle.
  9. Varmista onnettomuuspaikan turvallisuus ja estä ulkopuolisten pääsy alueelle.
  10. Odota tapahtumapaikalla, että Carunan edustaja tulee paikalle.

Sähkö on välttämätön osa arkipäiväämme. Luotettava sähkönjakelu turvataan, kun sähkö tuodaan lähelle käyttäjiä ja yhteiskunnan toimintoja. Sähköä siirtyy sekä kaapeleita pitkin maan uumenissa että ilmajohdoissa, jotka voivat olla alttiita myrskyille.

Maakaapeleiden määrä on kasvanut viime vuosina huomattavan paljon ja kasvaa edelleen, kun sähköverkkoa siirretään maan alle säältä suojaan. Myös ilmastonmuutoksen torjumiseen vaadittavat ratkaisut ja yhteiskunnan sähköistyminen sekä sähköverkon toimitusvarmuuden parantaminen lisäävät maakaapelointia. 

  1. Maakaapelit ja ilmajohdot on aina otettava huomioon, kun työskennellään sähköverkon läheisyydessä. Sähkötapaturmien vaara on tällöin aina olemassa. Tämä esite sisältää perustiedot työmaiden sähköverkon turvallisuussuunnitelmasta, ja mitä asioita pitää ottaa huomioon tällaisilla työmailla työskennellessä.
  2. Sähkömarkkinalaki edellyttää, että ennen kuin ryhdytään maanrakennus-, metsä-, vesirakennus-, verkonrakennustyöhön, maanmuokkausta vaativaan kunnossapitotyöhön tai muuhun sähkökaapeleiden läheisyydessä tapahtuvaan työhön on selvitettävä, sijaitseeko työskentelyalueella sähkökaapeleita. 
  3. Työturvallisuus- ja sähköturvallisuuslaki vaativat työnantajaa huolehtimaan työmaan vaara- ja haittatekijöiden minimoimisesta.
  4. Työn suorittaja on korvausvelvollinen, jos verkkoyhtiön omaisuutta vaurioituu – ilmainen kaapelinäyttö auttaa työn turvallisessa suunnittelussa ja vaurioiden välttämisessä.
  5. Työn suorittajan tulee estää ulkopuolisten joutuminen vaaraan.

Verkkoyhtiön velvollisuus on

  1. Varmistaa sähkönjakelun turvallisuus ja täyttää laatuvaatimukset verkkoalueellaan.
  2. Toimittaa maksutta edellä mainittuja töitä koskevan suunnitelman laatijalle tieto kohteen läheisyydessä sijaitsevien sähkökaapeleidensa sijainneista sekä annettava työn suorittajalle vaaran välttämiseksi tarpeelliset tiedot ja ohjeet.
  3. Tiedotusvelvollisuus: verkkoyhtiön on tiedotettava etukäteen sähkönjakelun suunnitelluista katkoista asiakkailleen ja suunniteltava keskeytysjärjestelyt turvallisesti.

Onnettomuustilanteessa

Tee nopea tilannearvio

  • Jos kyseessä on suurjännitejohto tai -kaapeli ja jos onnettomuuden uhri on sen läheisyydessä, on johto saatava jännitteettömäksi ennen kuin kukaan voi mennä uhrin luo. Ilmoita tapahtumasta hätänumeroon 112 avun saamiseksi. Älä vaaranna itseäsi.
  • Jos kyseessä on pienjännitejohto tai –kaapeli ja onnettomuuden uhri on jäänyt jotenkin kiinni siihen, irrota hänet vaarantamatta itseäsi. Käytä irrottamiseen eristävää välinettä, esim. kuivaa laudanpätkää, narua tai vaatetta. Älä käytä kosteaa tai metallista esinettä. Ilmoita tapahtumasta hätänumeroon 112 avun saamiseksi.

Anna ensiapua

  • Tarkista autettavan tila: Jos henkilö menettää tajuntansa tai näyttää elottomalta, koeta herätellä häntä puhuttelemalla tai ravistelemalla.
  • Jos henkilö hengittää normaalisti, käännä hänet kylkiasentoon ja valvo hengitystä ammattiavun tuloon saakka. 
  • Jos hengitys ei ole normaalia, aloita painelu-puhalluselvytys. Jatka elvytystä, kunnes vastuu siirtyy ammattihenkilölle tai hengitys palautuu.

Sain sähköiskun, mitä teen?

  • Hankkiudu AINA sähköiskun jälkeen hoitoon.
  • Näkyvien vammojen ensiavun ja hoidon lisäksi on selvitettävä mahdolliset hermostoon, sisäelimiin sekä sydämeen ja verenkiertoon liittyvät vauriot (EKG).
  • Sähköiskun aiheuttama lihas- tai hermokudosvaurio voi kehittyä vuorokaudenkin kuluttua.
  • Hakeudu hoitoon, vaikka et olisi varma saitko sähköiskun.

Asenna puhelimeesi Suomi 112-sovellus. Apu löytää näin helpommin paikalle.

Sähkötapaturmia

Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) tietoon tulee vuosittain vakavia maakaapelien ja ilmajohtojen läheisyydessä sattuneita tapaturmia, jotka ovat pahimmassa tapauksessa johtaneet ihmishenkien menetykseen.

Tukesin ylläpitämästä vaurio- ja onnettomuusrekisteristä (VARO-rekisteri) löytyy 2000-luvulta yli 40 onnettomuustapausta, joista suurin osa on tapahtunut työ- ja nostokoneilla. Alla muutama VARO-rekisteriin kirjattu tapaus.

  • Autonkuljettajan tarkoituksena oli purkaa lannoitesäkki kuormasta. Kuljettaja nosti kuorma-auton lavan suojakuomun 20 kV avojohtoon ja sai kuolemaan johtaneen  sähköiskun nojatessaan autoon olkapäällään.
  • Koneurakoitsija oli oikaisemassa 110 kV avojohdon rakennustyömaalla tukirakenteen pylvästä. Hän ohjasi maassa seisten traktoriin kiinnitetyn puomin kiinni viereiseen  jännitteiseen 110 kV avojohtoon. Urakoitsija kuoli ja lähistöllä ollut apumies sai vammoja. Tilanteessa syttyi myös maastopaloja.
  • Aliurakoitsija oli tekemässä kadunvarsikiveystä. Työntekijä osui rautakangella keskijännitekaapelin suojaputken läpi 10 kV maakaapeliin. Hän yritti irrottaa kankea muovisella lippusiimajalustalla, jolloin tapahtuneesta oikosulusta loukkaantui kaivannon toisella puolella ollut työntekijä. Hän sai pahoja palovammoja.
  • Urakoitsija oli tekemässä maanrakennustöitä omakotitalon pihalla. Kaivaja osui liittymän pienjännitemaakaapeliin. Maakaapelin suojakuori meni rikki ja kaapelijatkon  kutistesukkaan tuli pintavaurio. Kaivinkoneen kuljettaja meni tarkistamaan vahinkoja. Kaapelit olivat yhä jännitteisiä ja hän sai sähköiskun vaurioituneesta kaapelista.
  • Mies oli kaatamassa puita ja urakan aikana 20 kV avojohdolle kaatui keskikokoinen koivu. Huomatessaan puun kaatuvan johdolle, mies lähti juosten poispäin johdosta. Hän tunsi sähköiskun jaloissaan, vaikkei ollut kiinni johtimiin nojaavassa puussa. Sähköiskun aiheuttajana oli ns. askeljännite. Mies vietiin sairaalaan tarkkailtavaksi seuraavaksi vuorokaudeksi. 

Maakaapelitapaturmia on sattunut eniten 400 V:n kaapeleiden kanssa niiden yleisyyden takia, sillä niitä on eniten sähkön käyttäjien pihapiireissä, ja näihin yleensä tonteilla kaivavat osuvat. 

Ilmajohtotapaturmia on sattunut eniten 20 kV:n johdoilla. Näitä linjoja on edelleen varsin paljon ja ne sijaitsevat lähellä asutusta, eikä niitä huomaa yhtä helposti kuin isoja siirtolinjoja. 400 V ilmajohdot ovat turvallisempia eristeensä ansiosta.

Sähkönsiirtoa säältä suojassa

Kaapelikartat kertovat kaapeleiden reitit, tarkempi paikannus saadaan vain peilaamalla. Peilauskaan ei ole täysin tarkka eikä kerro syvyyttä. Pelkän kartan perusteella ei saa kaivaa. Esimerkiksi kaapelimatosta tai vesijohtojen seasta ei voida osoittaa tiettyä kaapelia. Jakokaappien ja muuntajakoppien läheisyydessä on aina maakaapeleita.

Keski- ja pienjänniteverkon maakaapeleiden suositeltu asennussyvyys on 70 cm. Matalammissa asennuksissa käytetään mekaanisia suojia. Suojattuina kaapelit saavat olla lähempänä maanpintaa. Kaapeleiden syvyys voi muuttua roudan, maanrakennustöiden tai maan läjityksen seurauksena, eli niitä voi löytyä myös lähempää maanpintaa tai huomattavasti syvemmältä. 

Pienikin kaapelivaurio voi johtaa vikatilanteeseen ja laajempaan sähkökatkoon.

Maakaapeliasennukset

Usein maakaapeloinnin yhteydessä asennetaan kaapelista varoittava suojanauha tai kaapelinsuojaverkko 20 cm kaapelin yläpuolelle. Aina suojanauhaa tai -verkkoa ei ole asennettu tai se on hävinnyt edellisen kaivutyön yhteydessä. Lisäksi se on myös voinut ajan kanssa haperoitua olemattomiin.

Ainoastaan Carunan urakoitsija saa koskea sähköverkon maakaapeleihin

  • Kaikkiin kaapeleihin tulee suhtautua kuin jännitteisiin, kunnes Carunan urakoitsija on todennut ne turvallisiksi.
  • Pääsääntöisesti verkkoyhtiön omistamat ja verkkotietojärjestelmiin merkityt kaapelit päättyvät tontinrajaan. Kaivuualueella voi olla tontinomistajan ja muiden toimijoiden omia merkitsemättömiä kaapeleita. Lisäksi katuvalojen johtojen, telekaapeleiden ja vesi-, viemäri-, kaukolämpö- ja kaasuputkien reitit tulee selvittää.

Kaapeleiden suojaputket

  • Keltainen putki/kouru suojaa sähkökaapeleita. Vanhoissa asennuksissa on voitu käyttää myös mustaa, harmaata tai teräksistä suojaputkea. Pääsääntöisesti kaapelit on kuitenkin asennettu ilman mekaanista suojaa maahan.
  • Oranssi/punainen putki suojaa tele- tai puhelinkaapeleita.
  • Suojaputkien halkaisijat ovat tyypillisesti 50–160 mm.
  • Suojakourut ovat tyypillisesti hieman putkia leveämpiä, jotta niitä voidaan tarvittaessa asettaa putkien päälle saumakohtiin.

Kaapeleiden tunnistaminen

  • Kaapelin paksuus ja asennusmuoto kertovat pääsääntöisesti jännitetasosta. Kaapeleita on usein maassa asennettuna vaikea tunnistaa. Kaivutöissä esiin tulleen kaapelin läheisyyteen ei saa mennä.
  • Suurjännitekaapelit 110 kV on yleensä asennettu jokainen vaihe erikseen kolmioon suojaputkien sisään. Yleensä ne on myös suojattu betonilaatoilla tai betonoinnilla.
  • Keskijännitekaapelit 1–36 kV kulkevat yhdessä kolmiossa, joko toistensa ympäri kierrettyinä tai kolmion muotoisessa kuoressa.
  • Pienjännitekaapeli alle 1 kV on yksittäinen johto, joka on pääsääntöisesti suhteellisen ohut, yksittäinen pyöreä kaapeli.

Kaivutöissä on vahinkojen ja turhien käyttökeskeytysten välttämiseksi otettava huomioon työmaa-alueella oleva sähköverkosto. Tietoa sähköverkosta saa Carunan kumppaneilta, joiden alueet ja yhteystiedot löydät verkkosivultamme.

Carunan verkkoalueella on runsaasti sähköverkon maakaapeleita ja televerkkoa. Sähköverkon kaapelinäyttö on Carunan verkkoalueella ilmainen, kun se tilataan yli kolme (3) arkipäivää ennen kuin työmaalla aletaan työskennellä. Jos työmaalla sijaitsee suurjännitteinen 110 kV kaapeli, on sen läheisyydessä kaivettaessa verkkoyhtiölle toimitettava kirjallinen suunnitelma ja pyydettävä verkkoyhtiön risteämälausunto. Kaapelinäyttö ei poista kaivajan korvausvastuuta, jos vahinko sattuu. Ohje risteämälausunnon pyynnölle myöhemmin tällä sivulla.

Selvitä työalueen sähkökaapeleiden sijainti ja tilaa tarvittaessa kaapelinäyttö. Kaivutyötä saa tehdä, kun turvaetäisyyksiä noudatetaan. Jos kaivuutilanteessa paljastuu yllättäen näyttämättömiä kaapeleita, ota yhteyttä heti Carunan vikapalveluun 0800 1 95011 (24/7).

Maakaapeleiden läheisyydessä kaivaminen tarkoittaa kaivamista alle 0,5 metrin (pienjännite*), 1,4 metrin (keskijännite*) ja 2 metrin (suurjännite*) etäisyyden päässä kaapelista. Lähempää ei saa omatoimisesti kaivaa. Maakaapeleiden asennussyvyyksistä lisää myöhemmin. Maakaapelin jatkolenkit voivat poiketa kaapelinäytöstä näytetystä reitistä sekä muuntajien ja jakokaappien läheisyydessä voi olla myös lenkkejä ja niitä tulee varoa varoalueella. Roudan vaikutukset on otettava huomioon kaivutöissä ja tarvittaessa jäinen maa on sulatettava ennen kaivamista.

*) Jännitetasot: pienjännite alle 1 kV, yleensä 0,4 kV; keskijännite 1-36 kV, yleensä 20 kV; ja suurjännite yli 36 kV, yleensä 110 kV.
**) Sähkötyöturvallisuusmääräysten mukaisesti opastettu ja työmaahan perehdytetty henkilö voi kaivaa varoalueella noudattaen työohjeita ja erityistä varovaisuutta. Varoalueen ulkopuolella voi kaivaa normaaleilla kaivukäytännöillä kaapelinäyttöjen mukaisesti.

Jos kaivat edellä mainituista etäisyyksistä poiketen eli lähempänä maakaapelia, ota yhteyttä Carunan yritysasiakaspalveluun caruna.fi/urakoitsijoille vähintään kaksi viikkoa ennen työn aloittamista. Kaapelit on tehtävä turvalliseksi ennen työskentelyä.

  • Carunan urakoitsija vastaa jännitteettömäksi ottamisesta.
  • Kaapelin sijainti tulee varmistaa käsinkaivuuna sähköjen katkaisemisen jälkeen.
  • Katkoa sähkönjakeluun ei ole aina mahdollista järjestää, tai se voi olla mahdollinen vain yöllä tai viikonloppuna. Erityisjärjestelyistä on sovittava Carunan kanssa erikseen.
  • Tavanomainen kytkentätyö on ilmainen, lisätöiden kustannuksista vastaa tilaaja.

Jos osut maakaapeliin, kun kaivat

Jätä työvälineet ja poistu välittömästi vauriokohdasta tasajalkaa hyppien tai loikkien vähintään 20 metrin päähän siten, että vain toinen jalka on kerralla maassa.

  • Siirrä kaivinkoneen kauha pois kaivannosta ja aja kone turvaetäisyyden päähän.
  • Älä mene katsomaan vauriota, sähkö voi palata.
  • Ota välittömästi yhteys Carunan vikapalveluun 0800 195 011 (24/7) vaikkei näkyvää vauriota olisikaan syntynyt.
  • Estä sivullisten pääsy lähelle kaivantoa. Muista 20 metrin turvaetäisyys.

Pienistä pintavauroista tai painaumista Caruna ei veloita korjauskustannuksia vahingon aiheuttajalta,

Sähköverkon maakaapelit on voitu asentaa ennen kuin tietyille alueille on rakennettu muuta infraa tai esimerkiksi suunniteltu rakennuksia. Sähkökaapelit voivat olla tiellä, kun esimerkiksi maalämpöputkia asennetaan. Maakaapeli voidaan tällaisissa tapauksissa siirtää väliaikaisesti pois työmaan tieltä tai se voidaan siirtää pysyvästi uuteen paikkaan.

Väliaikainen siirto

Mikäli kaapelia on siirrettävä esim. kaukolämpöputken tieltä väliaikaisesti sivuun, ota yhteyttä Carunan yritysasiakaspalveluun vähintään kaksi viikkoa ennen kuin työ on tarkoitus tehdä. 

Poikkeusjärjestely suunnitellaan siten, ettei se aiheuta haittaa sähkönjakelulle. Toteuttamismahdollisuus saattaa riippua muista poikkeusjärjestelyistä.

  • Siirron ja mahdollisesti tarvittavan lisäsuojauksen tekee tai valvoo Carunan urakoitsija.
  • Carunan urakoitsija palauttaa kaapelin alkuperäiseen paikkaansa sovitusti.
  • Kustannuksista vastaa tilaaja.

Pysyvä siirto

Jos kaapeli pitää siirtää kokonaan uuteen paikkaan esim. rakennuksen perustusten tieltä:

  • Ota yhteyttä Carunan yritysasiakaspalveluun vähintään 6-8 viikkoa ennen työn aloittamista.
  • Poikkeusjärjestelyt vaativat luvituksen uudelle reitille ja huomattavan määrän suunnittelua.

Räjäytys- ja louhintatyöt

Sähköverkon läheisyydessä tehtävistä räjäytys- ja louhintatöistä on aina pyydettävä risteämälausunto ja sovittava Carunan kanssa tarvittavista toimenpiteistä ja riittävistä suojauksista tapauskohtaisesti. Mitoitetut tärinäarvot verkon kaapelirakenteille ovat: nopeus heilahdukselle 50 mm/s, kiihtyvyys 2 G ja avojohtopylväsrakenteille: nopeus heilahdukselle 50 mm/s.

>

*) Jännitetasot: pienjännite alle 1 kV, yleensä 0,4 kV; keskijännite 1–36 kV, yleensä 20 kV; ja suurjännite yli 36 kV, yleensä 110 kV.

Risteämälausunto pyydetään sähköpostitse: alueverkko@caruna.fi.

Muista varoetäisyys ilmajohtoihin - sähkö hyppää

Vuosittain on sattunut vakavia vahinkoja, kun kuorma-auton lava tai nosturi, pumppuauton puomi tai metsätraktorin kuormain on osunut ilmajohtoon.

Johtoon ei välttämättä edes tarvita kosketusta, koska sähkö hyppää ilmavälin yli. Ilmavälin pituus riippuu johdon jännitteestä ja jossain määrin myös sääolosuhteista. Mitä suurempi jännite – tai kosteampi sää – sitä pidemmän matkan sähkö hyppää.

Kun työskennellään ilmajohtojen läheisyydessä, on noudatettava taulukossa olevia turvaetäisyyksiä, jotka ovat ehdottomia vähimmäisetäisyyksiä. Mikään koneen, kuorman tai taakan osa ei saa vahingossakaan mennä tätä lähemmäs johtoja.

Etäisyyden arviointi voi olla vaikeaa. Pysy johdoista reilusti kauempana kuin silmämääräisesti arvioitu etäisyys edellyttäisi!

*) Pienjännitteiset 400 V (0,4 kV) avojohdot ovat nykyisin hyvin harvinaisia
**) Etäisyys koskee myös 1000 V (1 kV) riippujohtoja

Muista varoa törmäystä sähköjohtojen pylväsrakenteisiin. 110–400 kV voimajohtojen suoja-alue ulottuu kolmen metrin etäisyydelle kaikista pylväs- ja harusrakenteista. Suoja-alueella ei saa kaivaa, läjittää eikä liikkua työkoneella.

Ilmajohtojen tunnistaminen

Pienjänniteilmajohtoja ovat jännitteeltään enintään 1000 voltin johdot ja suurjännitejohtoja ovat yli 1000 voltin johdot: 20 kV, 110 kV, 400 kV (kilovoltti, 1 kV = 1000 volttia).

400/1000 voltin riippukierrejohto

AMKA-johto on ns. riippukierrejohto, jossa mustalla muovilla eristetyt vaihejohtimet on kierretty kannatusköytenä toimivan paljaan metalliköyden ympärille. Johto on ripustettu puupylväisiin kiinnitettyjen kannattimien varaan.

Johtoa käytetään pääasiassa taajamien ulkopuolella jakeluverkoissa sekä katujen, teiden ja lenkkipolkujen tms. valaistusverkoissa. Johdon korkeus maasta on yleensä vähintään neljä  metriä ja tiestä 5,5 metriä.

Pienjännitteisten riippukierrejohtojen turvaetäisyys sekä sivuilla että alla on vähintään 0,5 metriä.

20 kV riippukierrejohto

Rakenne sama kuin AMKA:lla, mutta johto on paksumpaa. Noudata 20 kV mukaisia turvaetäisyyksiä, mikäli et ole varma jännitetasosta.

Keskijännitteisen riippukierrejohdon turvaetäisyys sekä sivulla että alla on 1,5 metriä.

20 kV avojohto

20 kV avojohto rakentuu kolmesta paljaasta metallisesta vaihejohtimesta, jotka ovat yleensä rinnakkain. Johtimet on kiinnitetty orressa oleviin eristimiin. Pylväät ovat useimmiten puuta.

Johtoa käytetään pääasiassa jakeluverkkoyhtiöiden verkoissa taajamien ulkopuolella paikalliseen voimansiirtoon sähköasemien ja kuluttajamuuntajien välillä.

Johdon etäisyys maasta on yleensä vähintään viisi metriä ja tiestä noin kuusi metriä.

Turvallinen työnteko edellyttää avojohtojen sivuilla vähintään kolmen metrin ja niiden alapuolella vähintään kahden metrin turvaetäisyyttä.

20 kV PAS-johto, päällystetty avojohto

20 kV avojohto voidaan rakentaa myös käyttämällä ohuella muovikerroksella päällystettyjä johtimia. Tällaisissa PAS-johdoissa johtimet ovat selvästi lähempänä toisiaan kuin tavallisessa 20 kV avojohdoissa. 

PAS-johtoihin pätevät samat varoetäisyydet kuin muihinkin 20 kV johtoihin.

110–400 kV avojohdot

110–400 kV johtoja käytetään Suomen kantaverkkoyhtiö Fingridin valtakunnallisessa voimansiirtoverkossa; 110 kV johtoja on käytössä myös alueellisessa voimansiirrossa.

110–400 kV johtojen jännitteen voi tunnistaa eristinketjun pituudesta ja eristelautasten lukumäärästä.

Suurjännitejohtojen johtokaduilla kulkee suurjännitelinjojen maadoitusjohtimia, jotka ovat normaalitilanteessa sähköttömiä. Maadoitusjohdon vaurioista tulee aina ilmoittaa verkkoyhtiöön, sillä vikatilanteissa ne voivat olla ulkopuolisille hengenvaarallisia. Risteämälausunto tulee aina hankkia suurjännitealueelle töitä suunniteltaessa.

Harustamaton yksijalkainen vapaasti seisova pylväs Harustettu kaksijalkainen puupylväs 110 kV eristinketju
JOHDON JÄNNITE ERISTINKETJUN PITUUS ERISTINLAUTASTEN LUKUMÄÄRÄ
110 kV Noin yksi metri  6-8
220 kV Noin kaksi metriä 10-12
400 kV Noin neljä metriä 18-21

110–400 kV avojohdoissa on tavallisesti 3 vaihejohdinta (tai johdinparia) ja 2 ukkosjohdinta (ylimmät johdot).

110–400 kV johdot voi tunnistaa myös pylväiden ulkonäöstä. Taajamien ulkopuolella käytetään tavallisesti harustettuja kaksijalkaisia portinmuotoisia pylväitä. Vapaasti seisovia yksijalkaisia ristikkopylväitä käytetään yleensä kaupunkialueella.

110 kV johdon pystysuora etäisyys maasta on yleensä vähintään noin viisi metriä ja tiestä noin seitsemän metriä. 220 kV johdolla vastaavat etäisyydet ovat noin 6,5 metriä ja noin 7,5 metriä ja 400 kV johdolla noin kahdeksan metriä ja noin yhdeksän metriä.

Varo ilmajohtoja

Jos osuit ilmajohtoon

  • Henkilövahinkojen sattuessa soita hätänumeroon 112.
  • Ajoneuvon sisällä olet aluksi turvassa.
  • Yritä ajaa työkone irti sähköjohdoista.
  • Jos työkone syttyy tuleen tai renkaat savuavat, hyppää työkoneesta ulos tasajalkaa.
  • Älä kosketa työkonetta ja maata yhtä aikaa.
  • Poistu työkoneen läheisyydestä tasajalkaa hyppien tai loikkien 20 metrin päähän vahinkopaikalta siten, että vain toinen jalka on kerrallaan maassa.
  • Varmista onnettomuuspaikan vartiointi ja estä ulkopuolisten pääsy vaara-alueelle.
  • Ilmoita välittömästi Carunan vikapalveluun 0800 195 011, vaikka sähköjohto ei olisikaan näkyvästi vaurioitunut.

Puunkaatotyöt ilmajohtojen lähellä

Puu voi kaadettaessa osua sähköjohtoon tai kaatua liian lähelle sitä. Tämä voi aiheuttaa vian sähköverkkoon ja vaarantaa enkilöturvallisuuden.

Ennen puiden kaatamista on varmistuttava, että työn voi tehdä turvallisesti. Puunkaatoneuvonnasta lisätietoja Carunan nettisivuilla.

  • Älä kaada johdon lähellä olevaa puuta ilman sähköyhtiön ohjeita. Puu johtaa sähköä.
  • Pyydä puunkaatoneuvontaa Carunalta vähintään 1–2 viikkoa ennen töiden aloittamista.
  • Caruna varmistaa puunkaatotyön sähköturvallisuuden ja laskee linjan tarvittaessa ilmaiseksi normaalin työajan puitteissa. Työajan ulkopuolella palvelu on maksullista.
  • Varmista puun kaatumissuunta johdosta poispäin.
  • Tutustu puunkorjuutöiden turvallisuusmääräyksiin.
  • Älä varastoi puutavaraa tai tee kuormaustöitä sähkölinjojen alla.

Jos puu kaatuu johdolle

  • Henkilövahinkojen sattuessa soita hätänumeroon 112.
  • Keskeytä työskentely välittömästi.
  • Älä yritä poistaa johdossa kiinni olevaa puuta. Älä kosketa puuhun tai johtoon.
  • Poistu välittömästi puun läheisyydestä 20 metrin etäisyydelle tasajalkaa hyppien tai loikkien siten, että vain toinen jalka on kerrallaan maassa. Puussa voi olla jännite, tai siihen voi tulla jännite uudelleen.
  • Ilmoita tapahtuneesta heti Carunan vikapalveluun 0800 195 011.

Työskentely suurjännitejohtojen läheisyydessä

Kun käsitellään pitkiä tai suurikokoisia esineitä tai työskennellään työkoneella, mikään koneen osa ei saa vahingossakaan joutua sivusuunnassa tai alapuolella lähelle jännitteisiä johtoja.

Voimajohtojen pylväsala ulottuu kolmen metrin päähän pylvään maanpäällisistä perustus- ja harusrakenteista. Pylväsala on suoja-alue, jolla ei saa liikkua työkoneella, kaivaa tai läjittää.

Turvallinen puunkaato omalla tontilla sähkölinjojen lähellä