Kolmirantaan rakentuva sähköasema helpottaa Espoon kapasiteettipulaa, mutta rajat tulevat pian vastaan
Espoon kaupungilla on kunnianhimoinen tavoite saavuttaa hiilineutraalius vuonna 2030. Tavoitteeseen päästäkseen lämmitysmuotoja ollaan vaihtamassa fossiilipohjaisesta tuotannosta, kuten hiilivoimasta, ilmavesilämpöpumppuihin ja sähkökattiloihin. Jotta hiilineutraaliustavoite saavutetaan, Espooseen on rakennettava vauhdilla uusia sähköasemia ja voimalinjoja. Hepokorpi-Finnoo välille on suunnitteilla uusi 11 kilometrin voimajohto.
Vuoden alusta voimaan tullut uusi Energiaviraston valvontamalli hidastaa vastaavaa sähköverkon kehittämistä Carunan jakelualueella.
”Kolmirannan sähköaseman rakentaminen on osa suurempaa kokonaisuutta, jossa kehitämme Espoon alueen verkkoa. Kolmirantaan rakennetaan sähköasema ja siihen liittyvät uudet voimajohtoyhteydet. Projekti parantaa erityisesti luoteis-Espoon ja Kirkkonummen Veikkolan alueella sähköverkon toimitusjakeluvarmuutta”, kertoo Carunan projektipäällikkö Jori Tervo.
Alueelle nykyisin sähköä syöttävä Kumpyölin sähköasema on suuressa kuormassa ja uusi sähköasema parantaa kuormitustilannetta.
”Rakennettavien voimajohtojen myötä Kolmirannan uudelle sähköasemalle sekä olemassa olevalle Ämmässuon sähköasemalle muodostuu rengasmainen yhteys, joka parantaa verkon käytettävyyttä vika- ja huoltotilanteissa. Tällaista ratkaisua pyritään hyödyntämään erityisesti taajaan asutuilla alueilla”, selventää Tervo.
Projektin suunnittelu alkoi jo seitsemän vuotta sitten
Voimajohtojen suunnitteluprosessi on ajallisesti pitkä, sillä Kolmirannan johtojen esisuunnittelu on alkanut noin seitsemän vuotta sitten.
”Johdon esisuunnittelu on käynnistynyt vuonna 2016 ja yleissuunnittelu vuonna 2019. Voimajohtolinjan rakentaminen ei siis tapahdu ihan käden käänteessä, vaan esisuunnittelusta rakentamisen aloittamiseen kuluu useita vuosia”, kertoo Carunan suurjännitteisen jakeluverkon investointien johtaja Kari Vessonen.
Tavoitteena on, että Kolmirannan sähköasema ja voimalinjat ovat valmiita vuoden 2024 loppuun mennessä.
”Sekä sähköaseman että voimalinjojen rakentaminen on alkanut maanrakennustöillä. Alueella on tehty muun muassa louhintaa ja perustustöitä pylväille. Sähköasema ja voimajohdot ovat pyritty sijoittamaan siten, että ne näkyvät mahdollisimman vähän asuinkiinteistöihin”, sanoo Tervo.
Espoossa uusiutuvan energiantuotannon ja yhteiskunnan sähköistyminen etenee vauhdilla.
“Vuoden alussa voimaan tulleen Energiaviraston valvontamallin takia joudumme lykkäämään sähköverkkojen vahvistamiseen tarvittavia investointeja. Se voi vaikuttaa asiakkaisiimme alueilla, joissa sähköverkon kapasiteetti ei enää riitä vastaamaan nopeasti kasvaviin tarpeisiin. Emme jatkossa pysty liittämään asiakkaitamme sähköverkkoon yhtä nopeasti kuin aiemmin”, Vessonen sanoo.