Tunnista nollavika – se voi olla hengenvaarallinen
Nollavika voi rikkoa sähkölaitteita ja pahimmillaan aiheuttaa sähköiskun. Nollavika voi aiheuttaa myös tulipalon, jos sähkövirta yrittää hakea paluutietä rikkoutuneen sähkölaitteen kautta tai rakennuksen rakenteista.
Nollavian riski kasvaa myrskyisällä säällä. Sähköverkon nollavian aiheuttaa yleensä sähkölinjalle kaatunut puu, joka katkaisee pienjännitteisessä ilmajohtoverkossa riippukierrekaapelien kannatusköyden eli PEN-johtimen. Se on metallinen johdin, jonka varassa vaihejohtimet riippuvat pylväiden välissä.
Jos nollavika on sähköverkon puolella, hyvä maadoitus pienentää vaarallista kosketusjännitettä.
Toimi näin, jos epäilet nollavikaa
Nollavian voi tunnistaa esimerkiksi seuraavista merkeistä
- Valot palavat poikkeuksellisen kirkkaasti tai normaalia himmeämmin. Esimerkiksi päällä olevat led-valot saattavat sammua tai syttyä itsestään ja vanhemmat hehkulamput palavat normaalia kirkkaammin tai himmeämmin. Valojen voimakkuus vaihtelee suurempitehoisten sähkölaitteiden käynnistyessä tai sammuessa.
- Sähkölaitteet toimivat oudosti, lamppuja saattaa rikkoutua
- Sähkökeskuksesta saattaa kuulua releiden pärinää, ja saatat haistaa palaneen käryä
Jos epäilet nollavikaa, ota yhteyttä jakeluverkkosi vikapalveluun. Carunan asiakkaat saavat apua vuorokauden ympäri häiriökartan chatin kautta.
Carunan käyttökeskuspäällikkö Kimmo Vainiola kehottaa katkaisemaan sähköt pääkytkimestä ennen yhteydenottoa.
“Ole varovainen ja käytä kuivia nahka- tai kumihanskoja sähköjen katkaisussa, sillä sähkökeskuksen metallinen runko voi olla jännitteinen. Turvallisuussyistä avaa sähkökaappi ja koske pääkytkimeen vain yhdellä kädellä. Pidä toinen käsi esimerkiksi taskussa”, Vainiola neuvoo.
Carunan vikapalvelu seuraa sähköverkkoa vuorokauden ympäri
Carunan käyttökeskus valvoo sähköverkkoa vuorokauden ympäri. Käyttökeskus saa ilmoituksen sähköverkon nollaviasta esimerkiksi asiakkaan sähkömittarihälytyksen kautta tai vikapalvelun chatissa asiakkaalta. Mittarihälytykset siirtyvät suoraan järjestelmään ja edelleen Carunan käyttökeskuksen operaattorille.
Nollavian vakavuuteen vaikuttaa se, millaiset ovat kiinteistön maadoitukset. Maadoitusten on hyvä olla kattavat ja määräysten mukaiset, sillä nollavikatilanteessa sähkö pyrkii hakemaan vaihtoehtoisia paluureittejä.
“Nollavian vaara koskee erityisesti ennen 1980-lukua rakennettuja kiinteistöjä, koska ennen maadoitukset on tehty nelijohdinjärjestelmällä. Nykyään maadoitukset tehdään kattavammalla viisijohdinjärjestelmällä”, Vainiola sanoo.
Nollavikatilanteiden korjaukset tehdään aina jännitteettömänä, ja sähköt otetaan pois kaikilta asiakkailta, joiden piirissä nollavika on.