Suomalainen sähkönjakelu on edullista eurooppalaisessa vertailussa
Puhdas siirtymä kiihtyy, ja teollisuuden, liikenteen sekä lämmityksen sähköistyminen lisääntyy. Puhdas energiantuotanto, erityisesti tuuli- ja aurinkovoima, kasvaa valtavaa vauhtia. Sähköverkkojen kapasiteettia täytyy kasvattaa sekä älykkyyttä että joustoa lisätä. Tämä koskee sekä siirto- että jakeluverkkoja. Emme halua, että aurinkovoimaa, sähkövarastoja tai latauspisteitä ei voida liittää verkkoon kuten Keski- ja Etelä-Euroopassa on jo nähtävissä. Juuri tästä syystä horisontti sähköverkkojen kehittämiseen on pitkä, ja kehittämistä täytyy tehdä reilusti etupainotteisesti.
Seuraavien 10–15 vuoden aikana sähkönkulutuksen ennustetaan Suomessa kasvavan pienimmilläänkin noin 50 %, energiatehokkuuden kehitys huomioiden. Tämä on paljon, ja tarkoittaa että sähköverkon kapasiteettia pitää kasvattaa. Carunan arvio on, että investointitarve verkon kehittämiseksi seuraavan 10–15 vuoden aikana on noin 2,5 miljardia. Näillä summilla olemme yhtiönä vuositasolla merkittävien suomalaisten investoijien joukossa.
Investoinnit eivät tapahdu hetkessä, eivätkä edes parissa vuodessa. Verkon rakentaminen kestää suunnittelusta, luvituksesta ja rakentamisesta valmistumiseen usein jopa 5–7 vuotta. Siksi 2030-luvun verkkoa on alettava tekemään jo tänä päivänä. Muutoin ollaan myöhässä. Investoinnit verkkoon vaativat toteutuakseen kannustavaa ja mahdollistavaa lainsäädäntöä sekä sääntelyä. Näiden toteutumisesta huolen pitäminen on päättäjien sekä valvovan viranomaisen tehtävä.
On selvää, että tulevasta investointitarpeesta osa tulee myös asiakkaan maksettavaksi. Carunan laskelmien mukaan noin 70 % sähkönjakelumaksusta käytetään investointeihin ja verkkopalvelun tuottamiseen asiakkaille. Toiminnan rahoittamisen kuluja ja pääoman palautusta omistajille on noin 30 %.
Huolimatta tulevista investoinneista ja niiden vaikutuksesta asiakashintoihin, uskon itse vahvasti siihen, että Suomi tulee pysymään eurooppalaisessa vertailussa edelleen keskiarvoa edullisempana sähkönjakelumaana. Meillä on pohjalla jo valmiiksi kohtuullisen luotettava verkko ja hyvät suunnitelmat sen edelleen kehittämiseksi kohti 2030-lukua. Kaikki tämä mahdollistaa kustannustehokkaat ja kestävät ratkaisut. Toisin on Keski- ja Etelä-Euroopassa, jossa verkkoon joudutaan paniikissa investoimaan kymmeniä miljardeja lyhyessä ajassa, ja lähtötilanne on jo valmiiksi haastavampi.
Pidetään siis huolta siitä, että verkkoinvestoinnit tulevat tehdyksi ja asiakkaat saavat jatkossakin nauttia laadukkaasta sähkönjakelusta eurooppalaisessa vertailussa keskimääräistä edullisimmilla hinnoilla.