Mittamuuntajat

Pienjännitemittaus

Virtamuuntajat asennetaan kaikkiin vaiheisiin. Mittausjohtimet asennetaan selvästi erilleen muista johtimista. Virtamuuntajien tarkkuusluokan tulee olla 0,2S ja toisiosovitus 5A. Virtamuuntajia valittaessa täytyy huomioida sopiva nimellisteho (VA) mittauspiirien takkaan nähden.

Virtamuuntajat tulee asettaa limittäin arvokilpien ollessa sivussa, niin että ne voidaan lukea muuntajien ollessa jännitteisiä.

Mittarin käyttöjännite otetaan pääsulakkeen jälkeen ennen pääkytkintä 10 A oikosulkusuojan kautta. Pääkytkimen välittömässä läheisyydessä pitää olla kilpi, joka ilmoittaa, että pääkytkin ei katkaise jännitettä mittarilta.

Toision nimelliskuorma

Virtamuuntajien toimiminen tarkkuusluokassaan edellyttää virtamuuntajien toisiopuolen riittävää kuormitusta (taakka), joka on 25—100 % virtamuuntajien nimellistehosta. Virtamuuntajan nimellisteho on yleensä 1—5 VA virtamuuntajan nimellisvirrasta riippuen.

Toisiopuolen taakan muodostaa mittari, riviliitin ja mittausjohtimet. Virtamuuntajien toisiojohdotus tulee sovittaa virtamuuntajan nimellistehoon ja taakkaan nähden (katso taulukko).

Virtamuuntajan nimellisteho (VA) Toisiosovitus (A) Sallittu toisiojohdotuksen kokonaispituus (S1+S2) 2,5 mm² johtimella
1,0 5A 1,4—5,6 m
1,5 5A 2,1—8,4 m
2,0 5A 2,8—11,2 m
2,5 5A 3,5—14,0 m
3,0 5A 4,2—16,8 m
4,0 5A 5,6—22,4 m
5,0 5A 7,0—28,0 m

Mikäli taakka ei pysy taulukon mukaisissa rajoissa, tulee toisiopuolen johdotuksen poikkipinta-alaa suurentaa, tarvittaessa käyttää lisävastuksia riittävän taakan saavuttamiseksi tai asennettava lisäjohdotusta.

Huom. Ilman mittausta olevan kuormitetun virtamuuntajan toisiopuoli on oikosuljettava.

Muuntosuhde

Mittauksen etusulake määrittelee virtamuuntajan vähimmäiskoon. Enintään se saa olla kaksi kertaa mittauksen etusulakkeen koko. Virtamuuntajaksi valitaan laskettua arvoa lähinnä oleva nimellisarvo.

Kuormitukseltaan suurempaa virtamuuntajaa voidaan käyttää, mikäli sen voidaan osoittaa pysyvän tarkkuusluokassaan mitattavalla virta-alueella. Mitattavan virran tulisi olla 0,2—1,0 kertaa virtamuuntajien nimellinen toisiovirta.

Muuntosuhdekerroin saadaan jakamalla muuntajan arvokilpeen leimattu ensiövirta toisiovirralla, ja johdinaukosta läpimenevien johtimien lukumäärällä.

Sähkönkäyttäjän näennäistehon muuttuessa tulee ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin muuntajien vaihtamiseksi kuormitusta vastaaviksi. Muuntajien vaihtamisen hankinnoista ja kustannuksista vastaa kokonaisuudessaan sähkönkäyttäjä.

Suurjännitemittaus

Mittauksessa käytetään kolmea virta- ja kolmea jännitemuuntajaa, yksi jokaiseen vaiheeseen. Virtamuuntajien mittasydämistä on tuotava erilliset meno- ja paluujohtimet riviliittimille.

Virtamuuntajien mittasydämiä ei saa käyttää laitteistojen suojaukseen vaan suojauksia varten täytyy olla omat virtasydämet tai virtamuuntajat.

Jännitemuuntajien ensiöpiireissä ei saa käyttää erotinta tai suurjännitevarokkeita. Jännitemuuntajien ja liitäntöjen tulee sijaita energian kulkusuunnassa ennen virtamuuntajia.

Mittausjohdot asennetaan selvästi erilleen muista johdoista. Virtamuuntajien tarkkuusluokan tulee olla 0,2S ja toisiosovitus 5A. Jännitemuuntajien tarkkuusluokan tulee olla 0,2 (Liite 3).

Suurjänniteverkon mittalaitteilta on oltava yhteys matkapuhelinverkkoon. Kuuluvuuden varmistamiseksi yksittäiseltä mittalaitteelta tulee tarvittaessa tehdä reittivaraus antennikaapelille mittalaitetilan ja ulkoseinän välille. Jos rakennuksessa on useampia mittalaitetiloja, tulee niiden välille varata reitti tiedonsiirtokaapelille tai sopia reittivarauksista erikseen verkkoyhtiön kanssa.

Toision nimelliskuorma

Taakan tulee olla 25—100 prosenttia mittamuuntajan nimellistehosta (VA). Virta- ja jännitemuuntajia valittaessa on huomioitava sopiva teho mittauspiirien takkaan nähden.

Mikäli edellä mainittua käyttökuormaa ei saavuteta, tulee ongelma ratkaista verkkoyhtiön kanssa.

Jännitemuuntajissa tulee olla avokolmioapukäämit ja tähän piiriin on kytkettävä vaimennusvastus.

Muuntosuhde

Virtamuuntajien muuntosuhde määritetään mitattavan kohteen näennäistehon perusteella.

Virtamuuntajaksi valitaan laskettua arvoa lähinnä oleva suurempi nimellisarvo. Virtamuuntajassa suositellaan olevan kaksi ensiövirta-aluetta. Mittamuuntajat tulisi asettaa siten, että arvokilvet voidaan lukea. Lisäksi kytketty muuntosuhde on merkittävä mittauskennoon selkeästi nähtäville. Sähkönkäyttäjän näennäistehon muuttuessa tulee ryhtyä tarvittaviin toimenpisteisiin muuntajien muuttamiseksi kuormitusta vastaaviksi. Muuntajien vaihdosta aiheutuvat kustannukset maksaa sähkönkäyttäjä.