Carunan urakoitsijaohjeet

Mittariasiat

Sähköenergian mittaus

Yleisinä ohjeina tähän mittausohjeeseen on käytetty seuraavia standardeja ja suosituksia:

  • SFS 2529 Energiamittarin alusta.
  • SFS 2537 Mittauskytkennät ja liitinten numerointi.
  • SFS 3381 Mittauslaitteistot.
  • SFS 3382 Ohjaus- ja kaukomittauslaitteistot.
  • Energiateollisuus, Tuntimittauksen periaatteita 2010.

Caruna toimittaa, huoltaa ja omistaa kaikki sähköenergian laskutusmittaukseen tarvittavat mittalaitteet ja tiedonsiirtoyhteydet sekä huolehtii mittaustietojen raportoinnista sähkökaupan osapuolille.

Suoraa mittausta käytetään, kun liittymän pääsulake on enintään 63A, ja suositeltava mittarin asennuspaikka omakotitaloissa ja loma-asunnoissa on pääsulakkeiden ja pääkytkimen välissä. Pääsulakkeiden ollessa suuremmat kuin 63A käytetään epäsuoraa mittausta.

Liittyjä hankkii ja asentaa kustannuksellaan mittaukseen tarvittavat mittamuuntajat, mittarialustat, riviliittimet, varokkeet ja johtimet. Mittarin tiedonsiirtoyhteydestä vastaa verkkoyhtiö joko PLC- tai GSM/GPRS- tiedonsiirtoyhteydellä.

Sähköjen katkaisu suositellaan tehtäväksi mittarissa olevalta pääkytkimeltä, jolloin Carunalla on mahdollisuus ylläpitää säännöllinen etäyhteys energiamittarille.

Mittauksen etusulakkeiden pienentäminen yli 63A:sta max 63A:ksi tai pienemmäksi

Mittauksen etusulakkeen pienentämisen yhteydessä voidaan sallia 63 A käyttöpaikka epäsuoralla mittauksella, sillä ehdolla, että virtamuuntajien tarkkuusluokka ja taakka tarkistetaan ja mittauksen mittaustarkkuus säilyy. Tarvittaessa virtamuuntajat täytyy uusia jos mittaus halutaan säilyttää epäsuorana. Virtamuuntajien uusiminen on asiakkaan vastuulla ja siitä on ilmoitettava etukäteen verkkoyhtiölle.

Sähköenergian mittauspulssien anto mittarilta asiakkaalle

Sähkömittareilta on mahdollisuus kytkeä reaaliaikaisia energiamittauspulsseja (pätö- ja loisenergia) asiakkaan omaan järjestelmään. Pulssien kytkemiseksi asiakkaan tulee asentaa erillinen ohjauskaapeli mittauskeskukseen, ja ohjauskaapelissa on oltava kaksi johdinta jokaista kytkettävää pulssi-informaatiota varten. Mittareissa olevat pulssiantokoskettimet ovat potentiaalivapaita, joten niistä saatavat pulssit ovat ns. S0-pulsseja. Pulssijohdon saa kytkeä mittarille vain verkkoyhtiön asentaja, joka suorittaa samalla sinetöinnin.

Pulssiannon kytkentä on mittarivaihdon yhteydessä maksuton ja erikseen kytkettäessä maksullinen palvelu.

Mittauskytkennät

Kytkennät voimassaolevien standardien mukaisesti:

SFS 2529 Energiamittarin alusta
SFS 2537 Mittauskytkennät ja liitinten numerointi
SFS 3381 Mittauslaitteistot
SFS 3382 Ohjaus- ja kaukomittauslaitteistot

Mittamuuntajat

Pienjännitemittaus

Virtamuuntajat asennetaan kaikkiin vaiheisiin. Mittausjohtimet asennetaan selvästi erilleen muista johtimista. Virtamuuntajien tarkkuusluokan tulee olla 0,2S ja toisiosovitus 5A. Virtamuuntajia valittaessa täytyy huomioida sopiva nimellisteho (VA) mittauspiirien takkaan nähden.

Virtamuuntajat tulee asettaa limittäin arvokilpien ollessa sivussa, niin että ne voidaan lukea muuntajien ollessa jännitteisiä.

Mittarin käyttöjännite otetaan pääsulakkeen jälkeen ennen pääkytkintä 10 A oikosulkusuojan kautta. Pääkytkimen välittömässä läheisyydessä pitää olla kilpi, joka ilmoittaa, että pääkytkin ei katkaise jännitettä mittarilta.

Toision nimelliskuorma

Virtamuuntajien toimiminen tarkkuusluokassaan edellyttää virtamuuntajien toisiopuolen riittävää kuormitusta (taakka), joka on 25—100 % virtamuuntajien nimellistehosta. Virtamuuntajan nimellisteho on yleensä 1—5 VA virtamuuntajan nimellisvirrasta riippuen.

Toisiopuolen taakan muodostaa mittari, riviliitin ja mittausjohtimet. Virtamuuntajien toisiojohdotus tulee sovittaa virtamuuntajan nimellistehoon ja taakkaan nähden (katso taulukko).

VIRTAMUUNTAJAN NIMELLISTEHO (VA) TOISIOSOVITUS (A) SALLITTU TOISIOJOHDOTUKSEN KOKONAISPITUUS (S1+S2) 2,5 MM² JOHTIMELLA
1,0 5A 1,4—5,6 metriä
1,5 5A 2,1—8,4 metriä
2,0 5A 2,8—11,2 metriä
2,5 5A 3,5—14,0 metriä
3,0 5A 4,2—16,8 metriä
4,0 5A 5,6—22,4 metriä
5,0 5A 7,0—28,0 metriä

Mikäli taakka ei pysy taulukon mukaisissa rajoissa, tulee toisiopuolen johdotuksen poikkipinta-alaa suurentaa, tarvittaessa käyttää lisävastuksia riittävän taakan saavuttamiseksi tai asennettava lisäjohdotusta.

HUOM. Ilman mittausta olevan kuormitetun virtamuuntajan toisiopuoli on oikosuljettava.

Muuntosuhde

Mittauksen etusulake määrittelee virtamuuntajan vähimmäiskoon. Enintään se saa olla kaksi kertaa mittauksen etusulakkeen koko. Virtamuuntajaksi valitaan laskettua arvoa lähinnä oleva nimellisarvo.

Kuormitukseltaan suurempaa virtamuuntajaa voidaan käyttää, mikäli sen voidaan osoittaa pysyvän tarkkuusluokassaan mitattavalla virta-alueella. Mitattavan virran tulisi olla 0,2—1,0 kertaa virtamuuntajien nimellinen toisiovirta.

Muuntosuhdekerroin saadaan jakamalla muuntajan arvokilpeen leimattu ensiövirta toisiovirralla, ja johdinaukosta läpimenevien johtimien lukumäärällä.

Sähkönkäyttäjän näennäistehon muuttuessa tulee ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin muuntajien vaihtamiseksi kuormitusta vastaaviksi. Muuntajien vaihtamisen hankinnoista ja kustannuksista vastaa kokonaisuudessaan sähkönkäyttäjä.

Suurjännitemittaus

Mittauksessa käytetään kolmea virta- ja kolmea jännitemuuntajaa, yksi jokaiseen vaiheeseen. Virtamuuntajien mittasydämistä on tuotava erilliset meno- ja paluujohtimet riviliittimille.

Virtamuuntajien mittasydämiä ei saa käyttää laitteistojen suojaukseen vaan suojauksia varten täytyy olla omat virtasydämet tai virtamuuntajat.

Jännitemuuntajien ensiöpiireissä ei saa käyttää erotinta tai suurjännitevarokkeita. Jännitemuuntajien ja liitäntöjen tulee sijaita energian kulkusuunnassa ennen virtamuuntajia.

Mittausjohdot asennetaan selvästi erilleen muista johdoista. Virtamuuntajien tarkkuusluokan tulee olla 0,2S ja toisiosovitus 5A. Jännitemuuntajien tarkkuusluokan tulee olla 0,2 (Liite 3).

Suurjänniteverkon mittalaitteilta on oltava yhteys matkapuhelinverkkoon. Kuuluvuuden varmistamiseksi yksittäiseltä mittalaitteelta tulee tarvittaessa tehdä reittivaraus antennikaapelille mittalaitetilan ja ulkoseinän välille. Jos rakennuksessa on useampia mittalaitetiloja, tulee niiden välille varata reitti tiedonsiirtokaapelille tai sopia reittivarauksista erikseen verkkoyhtiön kanssa.

Toision nimelliskuorma

Taakan tulee olla 25—100 prosenttia mittamuuntajan nimellistehosta (VA). Virta- ja jännitemuuntajia valittaessa on huomioitava sopiva teho mittauspiirien takkaan nähden.

Mikäli edellä mainittua käyttökuormaa ei saavuteta, tulee ongelma ratkaista verkkoyhtiön kanssa.

Jännitemuuntajissa tulee olla avokolmioapukäämit ja tähän piiriin on kytkettävä vaimennusvastus.

Muuntosuhde

Virtamuuntajien muuntosuhde määritetään mitattavan kohteen näennäistehon perusteella.

Virtamuuntajaksi valitaan laskettua arvoa lähinnä oleva suurempi nimellisarvo. Virtamuuntajassa suositellaan olevan kaksi ensiövirta-aluetta. Mittamuuntajat tulisi asettaa siten, että arvokilvet voidaan lukea. Lisäksi kytketty muuntosuhde on merkittävä mittauskennoon selkeästi nähtäville. Sähkönkäyttäjän näennäistehon muuttuessa tulee ryhtyä tarvittaviin toimenpisteisiin muuntajien muuttamiseksi kuormitusta vastaaviksi. Muuntajien vaihdosta aiheutuvat kustannukset maksaa sähkönkäyttäjä.

Mittauksen riviliittimet ja mittausjohdot

Epäsuorassa mittauksessa on käytettävä ruuvi- tai jousikiristeisiä riviliittimiä. Liittimet on voitava katkaista ja katkaisukohdan molemmin puolin on oltava 4 mm:n banaanipistukat.

Epäsuorassa mittauksessa käytetään jännite- ja virtajohtimina poikkipinnaltaan 2,5 mm² johtimia, ellei johtimen aiheuttama kuorma (taakka), oikosulkukestoisuus tai jännitehäviö edellytä suurempaa poikkipintaa.

Mittamuuntajien laji valitaan asennustilaa koskevien vaatimusten mukaisesti ja mikäli ne ovat alttiina oikosulkuvirtojen ja magneettikenttien vaikutukselle, on jännite- ja virtapiirien johtimet asennettava omiin erillisiin metallisiin suojaputkiin tai kouruihin (ei alumiini- tms.).

Riviliittimet asennetaan laskutusmittauksen yhteyteen sinetöitävään tilaan. Riviliittimien tulo- ja lähtöpuolelle on varattava työtilaa vähintään 50 mm. Riviliittimet asennetaan vaakasuoraan ja numeroidaan kytkentäkaavioiden mukaisesti vasemmalta oikealle juoksevilla numeroilla 1… n.

Jännite- ja virtapiirit erotetaan toisistaan riviliittimiin sijoitettavilla erotuslevyillä. Sähkönkäyttäjien laitteita ei sallita samaan mittapiiriin laskutusmittareiden kanssa.

Mittalaitteita sisältävät keskukset

Mittarialustat

Mittarialustat on urakoitsijan toimesta varustettava sekä monimittarikeskuksessa että huoneiston ryhmätaululla huoneiston numerolla ennen mittarin asennusta. Juokseva numerointi aloitetaan vasemmasta yläkulmasta riveittäin tai kennoittain. Tee merkinnät selkeästi esimerkiksi tarrakirjoittimella huoneistoluettelon mukaisesti.

Mittarialustoina käytetään standardin SFS 2529 mukaisia M2-mittarialustoja:

  • Epäsuorissa mittauksissa 1 x M2.
  • 2-aikamittauksissa 1 x M2.

Mittarialustat asennetaan siten, että mittariristikon keskikohta on välillä 80180 cm hoitotasosta. Tehomittauksissa vastaava korkeus on 100170 cm. Mittaristikon edessä on oltava riittävästi tilaa.

Kotelointi

Mittaritilan koteloinnissa käytetään standardin mukaisia koteloita. Mittaus voi olla myös pääkeskuksessa.

Jos riviliittimet sijaitsevat tehomittauksen mittarikotelossa, kannet tulee olla saranoidut. Lisäksi kotelossa on oltava lukuikkuna ja kannen sinetöintimahdollisuus. Mittarikoteloon tuodaan 16 mm² kevi-suojajohdin, joka kytketään kiinteistön maadoituskiskoon.

Sähkökeskuksen ja mittalaitteiden sinetöinti

Sellaiset keskukset, kotelot, jakorasiat ja talovarokkeet jne., joissa on kuluttajalle mittaamatonta sähköä, on voitava sinetöidä.

Esimerkkeinä näistä laitteista ja keskusosista ovat:

  • energiamittarien kannet
  • ohjauslaitteet
  • mittauspääte
  • mittamuuntajien kotelot
  • mittausriviliittimien kotelot
  • jännitevarokkeiden kotelot tai yhtenäinen kansi
  • ohjausvaroke
  • liittymisjohdon liitinkotelo, päävarokekotelo ja pääkytkinkotelo

Sinetöitävässä tilassa ei saa olla kuluttaja-asennuksia, kuten PE- ja N-kiskojen yhdistyksiä, ja suositellaan, ettei kyseisten tilojen läpi kuljeteta johtimia keskuksen muihin osiin.

Menettely sinetöinnin purkamiseen

Jos sinetöinti joudutaan murtamaan, asiasta on otettava etukäteen yhteyttä Carunan verkkopalveluihin. Yhteystiedot löytyvät kohdasta 13.

Sähkölämmitys

Sähkölämmityksessä suositellaan käytettäväksi SLY:n 72/92 laatimia kytkentäsuosituksia.

Lämmityksen ohjaus

Mittalaitteiden ohjauskärjet ovat AMM mittareissa yleisesti 2 A. Jos asiakas tarvitsee virtakestoisemman ohjausreleen, on mittauskeskukseen asennettava erillinen ohjauksen välirele, joka asennetaan keskuksen sinetöityyn osaan (asiakas hankkii ja omistaa).

Monimittauskeskuksissa tulee lämmityksen ohjaukset johdottaa asuntokohtaisesti mittarille. Lämmityksenohjauksen on tultava asiakkaan ryhmäkeskukselta. Huom: Ohjauksen johdotuksen on tultava mittauskeskukseen riviliittimelle.

Taka- ja alamittaukset

Jos liittymän takana on useampi mittaus, tulee mittaukset toteuttaa pääsääntöisesti alamittauksina (mittaus, jonka kulutus on erotettu liittymän pääkäyttöpaikan mittauksesta). Tällöin mahdollisesta päämittauksesta ei näy alamittausten kulutus.

Takamittaus eli mittaus, jonka kulutus on mukana pääkäyttöpaikan päämittauksessa, on sallittu, jos kyseessä on keskijänniteliittymä; mittaus on keskijännitepuolella Carunan laitteistossa. Kj-puolella olevia takamittauksia ei kuitenkaan sallita. Takamittauksissa asiakas vastaa tarvittavista keskusmuutoksista sekä johdotuksista. Takamittaukset ovat aina tuntimittauksia. Takamittauksien asiakkaille tehdään sulakekoon mukainen verkkosopimus. Päämittauksista vähennetään takamittauksen kulutus. Loistehot vähennetään päämittauksesta, jos loistehomaksu on laskutettava komponentti takamittauksen asiakkaalla.