Urakoitsijaohjeet

Urakoitsijaohjeet

Alla olevasta ohjeistuksesta löydät tietoa muun muassa asennustarkastuksista, sähkön toimittamisesta ja energiamittauksista. Sivun alareunan Lisätietoja-listasta löydät Carunan urakoitsijaohjeen kokonaisuudessaan PDF-dokumenttina, jonka voit tulostaa tai tallentaa käyttöösi.

Palvelemme urakoitsijoita mape klo 8—16 Carunan verkkopalveluiden numerossa 020 5204 560 (puhelumaksu 8,35 snt/puhelu + puhelut kiinteästä- ja matkapuhelinverkosta 16,69 snt/min). Voit ottaa yhteyttä myös sähköpostilla:

Kohteen sijainti Sähköpostiosoite
Espoo, Kauniainen, Kirkkonummi ja Joensuu urakoitsijatiimi1@caruna.fi
Keski-Uusimaa, Länsi-Uusimaa ja Kanta-Häme urakoitsijatiimi2@caruna.fi
Varsinais-Suomi, Satakunta, Pohjanmaa, Koillismaa ja Lappi urakoitsijatiimi3@caruna.fi

Carunan yleisohjeet sähköurakoitsijoille ja –suunnittelijoille

Sopimusasiat

Yleistä sähkön toimittamisesta

Sähkönjakelualan toimintaa ohjaavat sähkömarkkinalakiin perustuvat ja Energiaviraston vahvistamat sopimusehdot.

Kun uutta sähköliittymää rakennetaan ja kytketään sähköverkkoon, sovelletaan yleisiä sähkönkäyttöpaikkojen liittymisehtoja (LE 2014), Energiaviraston päätöksen mukaisia liittymismaksujen hinnoittelumenetelmiä sekä Carunan liittymismaksuja ja niitä koskevia ehtoja. Liittymissopimuksen lisäksi sähkön saaminen käyttöön edellyttää käyttöpaikkaa koskevaa, voimassa olevaa sähkön myynti- ja verkkopalvelusopimusta.

Asiakas voi ostaa sähkönsä haluamaltaan sähkönmyyjältä. Sähkön verkkopalvelua koskevat edellytykset on määritelty verkkopalveluehdoissa (VPE 2014) ja vastaavasti sähkön myyntiä koskevat yleiset vaatimukset ja oikeudet on määritelty yleisissä myyntiehdoissa (SME 2014). Kaikki sopimusehdot löytyvät Energiateollisuuden verkkosivulta.

EHTONIMIKE KESKEINEN SISÄLTÖ
Sähkönkäyttöpaikkojen liittymisen ehdot (LE 2014) Liittymissopimus, liittymismaksu, liittymän ylläpito, liittäminen, liittymän kytkemisen viivästys, liittymän toimintavarmuus, sopimuksen siirto, sopimusehtojen muuttaminen ja riitojen ratkaiseminen.
Verkkopalveluehdot (VPE 2014) Verkkopalvelusopimus, mittaus, laskutus ja keskeyttäminen, verkkopalvelun viivästys, virhe, vahinkojen korvaaminen ja vakiokorvaus, sopimusehtojen muuttaminen, sopimuksen siirto ja päättyminen.
Sähköntoimitusehdot (STE 2014) Sähkön kokonaistoimitus. Sisältää sekä verkkopalvelua että sähkön myyntiä koskevat ehdot.
Sähkönmyyntiehdot (SME 2014) Myyntisopimus, laskutus ja sähkönmyynnin keskeyttäminen, myyntisopimuksen muuttaminen, siirto ja päättäminen.

Sähkön toimitukseen tarvittavat asiakirjat

Aloitamme sähkön toimittamisen valmistelun, kun olemme saaneet tiedot kohteen rakentamisesta, sijainnista ja teknisistä seikoista. Tiedot tulee toimittaa arviointia varten riittävän ajoissa ennen toivottua liittymisajankohtaa.

Keskeisiä ovat liittymiskaapelia, pää-/mittauskeskuksia sekä mittausta koskevat tiedot, kun pääkeskuksen nimellisvirta on yli 63 A.

Meille on toimitettava seuraavat asiakirjat:

  • Yleistietolomake mahdollisine liitteineen, kun jakeluverkko on valmiina ja kohde kytkettävissä.
  • Asemapiirustus.
  • Huoneistoluettelo, pää- ja mittauskaaviot, kun liittymäkoko on yli 63 A.

Suunnitelmat asiakasmuuntamosta, käsittäen asemapiirustuksen, muuntamon rakennekuvat sekä pääkaavion, josta selviää mittausta koskevat tiedot. Myös muuntamotiloja koskevat vaatimukset on selvitettävä verkkoyhtiön kanssa ennen tilojen rakentamista.

Liittymissopimus

Liittymissopimuksella sovimme liittyjän kanssa laitteiston liittämisestä jakeluverkkoon. Sopimuksessa noudatetaan sähkönkäyttöpaikkojen yleisiä liittymisehtoja (LE 2014) ja voimassa olevia liittymismaksuhinnastossa mainittuja ehtoja. Liittymissopimuksessa sovitaan muun muassa liittymismaksusta, liittymiskohdasta ja liittymän toimitusajasta. Liittymisehtoja voidaan täydentää myös tapauskohtaisilla erityisehdoilla.

Tekniset liittymisohjeet on annettu tämän sivun kohdassa Sähköliittymät.

Liittymissopimuksen teon ja sovitun liittymän toimituspäivämäärän välinen aika tulee olla riittävä verkkoyhtiön käytännön toimenpiteiden toteuttamiseen. Yleistietolomake tulee toimittaa meille vähintään kaksi viikkoa ennen toivottua kytkentäajankohtaa.

Verkkopalvelu- ja sähkönmyyntisopimus

Kytkemme käyttöpaikan sähköverkkoon sähköurakoitsijan lähettämän yleistietolomakkeen mukaisesti. Sähkön kytkentä edellyttää myös, että liittyjällä on sopimus sähkön ostosta ja verkkopalvelusta.

Tiettyjen sähkölaitteiden käytöstä on sovittava kanssamme etukäteen verkkopalveluehtojen (VPE 2014) kohdan 4.3. mukaisesti. Näitä ovat muun muassa generaattorit ja moottorit tai kompressorit, joiden käynnistysvirta on suuri verrattuna pääsulakkeiden kokoon. Haja-asutusalueilla on syytä varmistaa etukäteen lämpöpumppujen häiriötön toiminta. Varavoima-aggregaattien sähkönsyöttö jakeluverkostoon tulee olla teknisin keinoin tehokkaasti estetty.

Sähköasennusten tarkastukset ja rekisterinpitoilmoitukset

Käyttöönottotarkastus

Asennustyön suorittaneen urakoitsijan on aina itse tarkastettava asennukset ennen niiden käyttöönottoa tai toiselle luovuttamista. Käyttöönottotarkastuksesta tulee laatia sähkölaitteiston haltijan käyttöön tarkastuspöytäkirja lukuun ottamatta aivan vähäisiä töitä.

Pöytäkirjasta tulee käydä ilmi kohteen yksilöintitiedot, selvitys sähkölaitteiston säännösten ja määräysten mukaisuudesta, yleiskuvaus käytetyistä tarkastusmenetelmistä, sekä tarkastusten testausten tulokset. Tarkastusten tekijän on allekirjoitettava tarkastuspöytäkirja.

Varmennus- ja määräaikaistarkastukset

Kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen (517/96) mukaan käyttöönottotarkastuksen lisäksi on tehtävä varmennustarkastus uusille laitteistoluokkien 1, 2 ja 3 sähkölaitteistoille sekä muutostöille, jotka ovat työalueeltaan yli 35 A (käytönjohtajaa koskevissa kohteissa yli 250 A). Mikäli kyseessä on luokkaan 3 kuuluva rähähdysvaarallinen tila, leikkaussali tai muu vastaava, on varmennustarkastus kuitenkin tehtävä aina kun muutostyö edellyttää käyttöönottotarkastuspöytäkirjaa.

Varmennustarkastuksia saavat suorittaa valtuutetut tarkastajat ja valtuutetut laitokset lukuun ottamatta laitteistoluokkaa 3a, jonka saavat suorittaa vain valtuutetut laitokset. Luokkien 1 ja 2 osalta tarkastus voidaan tehdä kolmen kuukauden sisällä sähkölaitteiston varsinaisesta käyttöönotosta.

Varmennustarkastuksista on annettava todistus urakoitsijalle ja sähkölaitteiston haltijalle. Sähköurakoitsijan on huolehdittava varmennustarkastuksen tilaamisesta.

Mikäli sähköurakoitsijalle on myönnetty oman työn varmennusoikeus, ulkopuolisen suorittamaa varmennustarkastusta ei tarvita muissa kuin kemikaalilupaa edellyttävissä räjähdysvaarallisissa tiloissa (luokka 3a). Oman työn varmennusoikeuden omaavalla urakoitsijalla tulee olla käytössään muun muassa puolueettomasti arvioitu laatujärjestelmä.

Määräaikaistarkastuksen tilaaminen on sähkölaitteiston haltijan vastuulla. Määräaikaistarkastukset on tehtävä luokan 1 osalta 15, luokan 2 osalta 10, ja luokan 3 osalta 5 vuoden välein.

Sähköurakoitsijan ja haltijan ilmoitukset Carunalle ja Tukesille

Sähköturvallisuuslain mukaan sähkölaitteistosta on tehtävä ministeriön määräämissä tapauksissa rekisterinpitoilmoitus sähköturvallisuusviranomaiselle ja/tai jakeluverkkoyhtiölle, jonka vastuualueella sähkölaitteisto sijaitsee.

Verkkoyhtiölle on toimitettava ilmoitus eli yleistietolomake verkkoon kytkennästä, mittarin asennuksesta, pääsulakkeen muutoksesta, ja kun verkosta erotettu kiinteistö kytketään takaisin verkkoon.

Näin teet rekisterinpitoilmoituksen

Sähkölaitteiston rakentajan on tehtävä rekisterinpitoilmoitus kaikista uusista liittymistä. Ilmoituksessa on mainittava sähköturvallisuuden valvonnassa sekä mahdollisten vahinkojen selvittämistä varten tarvittavat tiedot laitteiston tyypistä, haltijasta, rakentajasta ja tarkastajasta.

Tarkastajan on tehtävä vastaavanlainen ilmoitus myös suorittamistaan varmennus- ja määräaikaistarkastuksista.

Näin teet ilmoituksen

Rekisterinpitoilmoitukset tehdään luokan 1a-2b laitteistoista Carunalle ja luokan 2c-3 osalta Tukesille. Kätevimmin ilmoituksen voi hoitaa sähköisesti yleistietolomakkeella:

Myös mahdolliset liitteet voi lähettää samassa yhteydessä (liitteiden enimmäiskoko 7 x 0,5 MB). Tukesille tehtävät rekisterinpitoilmoitukset on toimitettava heidän omalla lomakkeellaan "SL 2 Ilmoitus sähkölaitteistorekisteriin".

Milloin ilmoitukset tehdään?

Rekisterinpitoilmoitus uudesta liittymästä on tehtävä kuukauden kuluessa sähkölaitteiston käyttöönotosta lopulliseen käyttöönsä.

Uusia liittymiä sekä liittymämuutoksia koskevat mittarointi- ja kytkentäpyynnöt on tehtävä vähintään kaksi viikkoa ennen toivottua verkkoon kytkentää Carunalle lähetettävällä yleistietolomakkeella. Lomake soveltuu asianmukaisesti täytettynä sellaisenaan myös uuden liittymän osalta rekisterinpitoilmoitukseksi.

Pääsulakekoon muutoksesta on laadittava ja toimitettava yleistietolomake välittömästi sulakekoon vaihdon jälkeen. Muutokset järjestelmiin edellyttävät mittarinluentatietoja, joten ne voidaan tehdä vasta kun kirjallinen ilmoitus on vastaanotettu.

Varmennus- ja määräaikaistarkastusten osalta rekisterinpitoilmoitukset voidaan tehdä kolmen kuukauden sisällä käyttöönotosta.

Sähköliittymät

Liittymän toimitusraja ja sähkön mittauspaikka

Liittymän toimitusraja

Liittämiskohta on pienjänniteliittymissä tontin tai rakennuspaikan rajalla sijaitseva jakokaappi, ilmajohdon pylväs (verkonpuoleiset liittimet sisältyvät Carunan toimitukseen), maakaapeli tai muuntamo. 20 kV:n liittymissä liittämiskohta on asiakkaan omistaman muuntamon (kuorman)erottimen verkonpuoleiset liittimet.

Sähkön mittauspaikka

Suositeltavin mittauskeskus ja sen paikka on tontin rajalle sijoitettava ns. pihakeskus. Tällöin se soveltuu sellaisenaan rakennusaikaiseen ja lopulliseen käyttöön. Muita mittauksen sijoitusvaihtoehtoja ovat auringolta ja sateelta hyvin suojattu ulkoseinä tai tekninen tila, mistä on käynti suoraan ulos (lukitukset tarkemmin urakoitsijaohjeiden kohdassa Lukitukset).

Mittauskeskusta ei saa sijoittaa verkkoyhtiön pylvääseen. Mittauskeskusta ei myöskään saa asentaa lukittuun tilaan, kuten eteiseen, autotalliin, varastoon tai autokatokseen. Peruskorjattaessa, kun mittauskeskus uusitaan, mittauskeskus sijoitetaan kuten uusissa kohteissa.

Liittymiskaapeli, pääsuojalaitteet ja liittymän sähkötekninen mitoitus

Sähkösuunnittelijan ja -urakoitsijan on otettava sähkölaitteistojen suunnittelussa ja toteutuksessa huomioon SFS 6000 -standardisarjan vaatimukset.

Liittymiskaapelin toimitus

Liittymiskaapeli on liittymissopimuksessa sovitun liittämiskohdan ja pääkeskuksen välinen johto-osuus. Liittyjä sopii sen toimittamisesta ja rakentamisesta haluamansa sähköurakoitsijan kanssa. Liittymiskaapeli ei sisälly liittymismaksuun.

Liittymän pääsuojalaite

Sähköliittymään on asennettava SFS 6000 -standardin mukainen pääsuojalaite. Pääsuojalaitteen tulee sijaita pääkeskuksen yhteydessä. Pääsuojalaitteena käytetään pääsääntöisesti sulakkeita. Johdonsuojakatkaisijoita ei hyväksytä liittymän pääsuojalaitteena.

Sähköverkon mitoitus, oikosulkuvirta

Jakeluverkon mitoitus vaikuttaa liittymien sisäisen sähköverkon suojaukseen. Liittymän sähkösuunnittelijan on varmistettava, että liittymän sisäisen verkon suojaus täyttää SFS 6000 -standardisarjassa esitetyt suojausaikavaatimukset ja muut vaatimukset.

Uusille 3x25 A3x50 A liittymille syöttävä jakeluverkko mitoitetaan siten, että yksivaiheinen oikosulkuvirta liittymän päävarokkeilla on yleensä vähintään 250 A. Edellä mainittua oikosulkuvirran tasoa voidaan poikkeustapauksia lukuun ottamatta käyttää liittymän sisäisen verkon suojausten mitoituksessa.

Yksittäisissä poikkeustapauksissa liitettäessä 3x25 A liittymä olemassa olevaan jakeluverkkoon, voidaan erityisistä syistä poiketa 250 A mitoitusoikosulkuvirrasta. Edellä mainituissa poikkeustapauksissa oikosulkuvirta on kuitenkin vähintään 180 A. Liittymän sisäisen sähköverkon suunnittelijan on tällöin erityisesti varmistuttava SFS 6000 mukaisten suojausaikavaatimusten toteutumisesta.

Laskennallisen yksivaiheisen oikosulkuvirran voi tarkistaa verkkoyhtiöltä.

Yli 3x50 A liittymillä jakeluverkko mitoitetaan siten, että yksivaiheinen oikosulkuvirta liittymän päävarokkeella on vähintään taulukon 1 mukainen. Taulukossa 1 esitettyä oikosulkuvirtaa on käytettävä liittymän sisäisen verkon suojausten mitoituksessa, vaikka todellinen oikosulkuvirta suunnitteluhetkellä olisi suurempi. Syöttävä jakeluverkko voi muuttua, mikä voi tarkoittaa muutosta myös oikosulkuvirran suuruuteen.

Rinnakkaisten päävarokkeiden tapauksessa mitoitusoikosulkuvirtana voidaan käyttää taulukon 1 oikosulkuvirtojen kerrannaisia.

Taulukko 1: liittymien mitoitusoikosulkuvirta

PÄÄVAROKE (A) OIKOSULKUVIRTA (A)
3x25, 3x35, 3x50 250
3x63 320
3x100 425
3x125 715
3x160 950
3x200 1250
3x250 1650

Asiakasmuuntamo

Muuntamon tulee täyttää SFS-standardien vaatimukset ja toimialan suositukset. Asiakasmuuntamon on täytettävä myös Carunan tekniset määrittelyt. Kiinteistön haltija vastaa muuntamon käytöstä ja ylläpidosta. Caruna hallinnoi suurjänniteverkko-osuuden (20 kV) rakennuttamisen sekä verkoston käytön ja ylläpidon liittymiskohtaan saakka, ellei tapauskohtaisesti toisin sovita.

Liittämiskohta on asiakkaan omistaman muuntamon (varokekuorman) erottimen verkonpuoleiset liittimet. Taajama-alueilla 20 kV:n verkosto on yleensä rengasverkkoa. Tällöin asiakasmuuntamoon on varattava kaksi (erikseen sovittavissa tilanteissa kolme) kennoa verkkoyhtiön käyttöön. Verkkoyhtiö sopii kolmannesta kennosta aiheutuvista kustannuksista erikseen liittyjän kanssa.

Alle 2 megawatin tehoinen asiakasmuuntamo voidaan liittää verkostoon varokekuormanerotinta käyttäen. Vähintään kahden megawatin muuntamon tai useamman muuntamon liittymissä on käytettävä releohjattua katkaisijaa. Asiakkaan suurjännitekaapelit tulee suojata ylivirta- ja maasulkusuojauksella, jotta asiakkaan verkon viat eivät aiheuta keskeytystä jakeluverkossa. Suojausten asetteluarvoista tulee sopia verkkoyhtiön kanssa.

Kaikki muuntamoa koskevat kojeistomerkinnät, laitetunnukset ja lukitukset tulee olla sähköturvallisuusmääräysten mukaisessa kunnossa ja koestuspöytäkirjat toimitettu verkkoyhtiölle ennen jännitteen kytkentää. Muuntamon pääkaavio on asennettava sekä pien- että suurjännitepuolelle. Lisäksi muuntamo/muuntamokennot on varustettava näkyvin Asiakasmuuntamo-kyltein.

Laskutusmittauksen tulee sijaita suurjännitepuolella. Mittauskennon laitteistot tulee saada jännitteettömäksi muuntajaerottimella tai katkaisijalla. Muuntamossa tulee olla käytettävissä työmaadoituslaite ja jännitteenkoetin.

Sähköntuotanto

Yleistä sähköntuotannosta

Sähköturvallisuussyistä sähköntuotantolaitteiston saa liittää sähköverkkoon ainoastaan Carunan luvalla. Tämä koskee myös asiakkaan kiinteistön sisäisen sähköverkon kautta välillisesti yleiseen verkkoon liittyvää tuotantolaitteistoa (esim. aurinkosähköjärjestelmä). Samalla varmistumme siitä, että laitteet ja asennukset täyttävät yleiseen verkkoon kytkemisen tekniset vaatimukset, jotta tuotantolaitteisto ei aiheuttaisi häiriötä verkolle ja muille sähkönkäyttäjille eikä vaaraa verkon käyttö- ja kunnossapitotöissä työskenteleville henkilöille.

Tuotantolaitteistoksi katsotaan pyörivien generaattorien lisäksi myös erilaiset staattiset sähköä syöttävät laitteistot, kuten suuntaajalaitteiden välityksellä verkkoon liitetyt aurinkosähköjärjestelmät, pientuulivoimalat ja akustot sekä polttokennolaitokset. 

Tuotantolaitteiston tulee täyttää yleisten sähkön laatua ja sähköturvallisuutta koskevien standardien vaatimukset. Tuotantolaitteiston ja sähköverkon suunnittelussa, käytetyissä teknisissä rakenteissa sekä käytössä ja ylläpidossa on varmistuttava siitä, että tuotantolaitteisto ei aiheuta häiriötä tai vaaratilannetta esimerkiksi vaiheiden epäsymmetrian, jännitteenvaihteluiden tai häiriötilanteessa virheellisen toiminnan vuoksi. Tuotantolaitteiston saa kytkeä vain asianmukaiset sähköasennusluvat omaava ammattitaitoinen henkilö.

Erottaminen jakeluverkosta

Tuotantolaitteisto on varustettava erillisellä lukittavalla erotuskytkimellä, jolla voidaan tarvittaessa estää sähkönsyöttö yleiseen verkkoon. Tieto erotuskytkimen sijainnista on toimitettava Carunalle. Kytkimen on sijaittava sellaisessa paikassa, johon Carunan edustajalla on vapaa ja esteetön pääsy, esimerkiksi pääkeskuksen pääkytkimen tai mittauskeskuksen välittömässä läheisyydessä. Erotuskytkin tulee merkitä selkein opastetarroin ja merkinnöin, jotta kytkin on helposti ja yksiselitteisesti tunnistettavissa.

Carunan edustajalla on oikeus erottaa tuotantolaitteisto, jos esimerkiksi verkon kunnossapito tai korjaustyöt niin edellyttävät. Tuotantolaitteisto voidaan myös erottaa verkosta, jos se ei täytä tuotantolaitteistolle tai liittymälle asetettuja vaatimuksia tai aiheuttaa häiriöitä muualle jakeluverkkoon. Tuotantolaitteiston verkosta erottamisesta pyritään ilmoittamaan tuottajalle aina erikseen.

Tuotantolaitteiston sähkötekniset vaatimukset ja mitoitusperiaatteet

Tuotantolaitteiston aiheuttama sallittu jännitteenmuutos saa olla enintään:

  • keskijänniteverkossa 2,5 % nimellisjännitteestä, kun keskijänniteverkon johtolähdöillä tai kytkemöillä on liittyneenä myös muita asiakkaita
  • keskijänniteverkossa 5 % nimellisjännitteestä, kun samalla johdolähdöllä on ainoastaan tuotantoa
  • pienjänniteverkossa 4 % nimellisjännitteestä, kun jakelumuuntamolla on liittyneenä myös muita asiakkaita
  • pienjänniteverkossa 6 % nimellisjännitteestä, kun jakelumuuntamolla on ainoastaan tuotantoa

Tuotantolaitteiston tulee yleisen verkon rinnankäytön aikana toimia vähintään tehokertoimella cos = 0,95 (induktiivinen tai kapasitiivinen), ellei muuta ole sovittu.

Tuotantolaitteiston toiminta verkon häiriö- ja vikatilanteissa sekä saarekekäytön estosuojaus

Tuotantolaitteisto on varustettava suojalaitteilla, jotka kytkevät tuotantolaitteiston tai tuotantolaitteiston syöttämän saarekkeen irti yleisestä verkosta, jos verkkosyöttö katkeaa tai jännite tai taajuus laitteiston liitäntäkohdassa poikkeaa sähköverkon normaaleista arvoista. Suojauksen toiminta on todettava koko asennuksen osalta erikseen, jos kokonaisuus koostuu useasta erillisestä tuotantolaitteistosta, joilla on omat tai yhteinen verkkoliitynnän suojalaitteisto.

Verkon vika- ja häiriötilanteiden jälkeen verkon jännitteen ja taajuuden tulee olla vähintään 10 minuuttia normaaliarvossaan ennen kuin tuotantolaitteisto saa kytkeytyä Carunan verkkoon. Tuotantolaitteiston verkkoon tahdistumisessa tulee käyttää automaattitahdistusta. Tämän lisäksi suojalaitteiston toteutukselta vaaditaan, että tuotantolaitteiston ja yleisen verkon oikosulku- ja maasulkusuojaus soveltuvat yhteen ja täyttävät verkon suojaus- ja turvallisuusvaatimukset.

Tuotantolaitteiston rakenteen ja suojauksen tulee sietää rinnankäyntitilassa rikkoutumatta yleisen verkon käyttöhäiriöt, kuten oikosulku- ja maasulkuviat pikajälleenkytkentöineen, jännitekuopat ja taajuushäiriöt.

Sähköntuotannon mittaus

Caruna vastaa verkosta otetun ja verkkoon syötetyn sähkön mittaamisesta. Oman tuotannon kulutuksen mittaamisesta vastaa asiakas, jos tuotantolaitteiston nimellisteho on enintään 1 MVA. Mikäli tuotantolaitteistonnimellisteho on yli 1 MVA, oman tuotannon kulutuksen mittauksesta vastaa Caruna.

 

Mikrotuotanto (enintään 100 kVA)

Mikrotuotantolaitteistolla tarkoitetaan nimellisteholtaan enintään 100 kVA:n yksi- tai useampivaiheista tuotantolaitteistoa. Mikrotuotanto voidaan yleensä liittää olemassa olevan sähkönkäyttöpaikan yhteyteen eikä Carunan verkkoa tarvitse vahvistaa. Tällöin edellytyksenä on, että tuotantolaitteiston käynnistysvirta ei ylitä liittymissopimuksen maksimitehon mukaista virran huippuarvoa. Pienjänniteverkkoon liittyvän tuotantolaitteiston tai samaan liittymispisteeseen kytkeytyvien tuotantolaitteistojen aiheuttama jännitemuutos missä tahansa pienjänniteverkon osassa saa olla enintään 4 % nimellisjännitteestä niillä jakelumuuntamoilla, joihin on liittyneenä myös muita asiakkaita. Sähkön laadun on pysyttävä liittämiskohdassa aina standardin SFS-EN 50160 rajoissa.

Mahdolliset verkonvahvistustoimet on otettava huomioon jo sähköntuotantoa suunniteltaessa. Suosittelemme, että varmistat yli 10 kVA mikrotuotannon liitettävyyden sähköverkkoon meiltä ennen hankintaa. Arvio tuotantolaitteiston suositellusta maksimitehosta riippuu liittämiskohdan oikosulkuvirrasta. Jos tuotantolaitteisto sijaitsee kauempana liittämiskohdasta, suositeltu maksimiteho pienenee oikosulkuvirran mukaisesti.

Tuotantolaitteisto on liitettävä verkkoon sähköasennusstandardin SFS6000 mukaisilla kiinteillä liitännäisillä. Yksivaiheisen tuotantolaitteiston osalta Carunalle on ilmoitettava, mille vaiheelle yksivaiheinen tuotanto kytketään ja Carunalla on halutessaan mahdollisuus vaikuttaa vaiheen valintaan.

Tuotantolaitteiston suojaus

Tuotantolaitteiston tulee täyttää teknisen standardin tai suosituksen vaatimukset, mukaan lukien verkkoonliitäntälaitteen (invertteri) suojausasettelut ja irtikytkeytymisajat. Vaihtoehdot ovat:
• Mikrotuotantostandardi SFS-EN 50438, Suomen asetukset (sama kuin Energiateollisuus ry:n suositus 2016, tekninen liite 1)
• Saksalainen vaatimusdokumentti VDE-AR-N 4105 2011-08 (suojaustekniset vaatimukset), Huom. VDE V 0126 1-1 ei ole hyväksyttävä

Tuotantolaitteiston erottaminen

Tuotantolaitteiston (mukaan lukien verkkolaite) on oltava erotettavissa Carunan verkosta erillisellä lukittavalla erotuskytkimellä, johon Carunalla on vapaa pääsy (esim.talon ulkoseinällä, ei lukitussa tilassa). Lisäksi liittymän sähkökeskuksilla on oltava varoituskyltit takasyöttövaarasta ja opastus laitteiston irtikytkemiselle

Kaksisuuntainen sähkönmittaus

Carunan verkkoalueilla sähkömittaria ei yleensä tarvitse vaihtaa tuotantolaitteiston käyttöönoton yhteydessä. Aktivoimme sähkönkäyttöpaikan sähkömittarille kaksisuuntaisen mittauksen käyttöönottoluvan yhteydessä ja toimitamme mittaustiedon asiakkaan valitsemalle sähkönmyyntiyhtiölle, joka ostaa Carunan verkkoon siirtyvän ylijäämätuotannon.

Carunan sähkömittareissa on käytössä ns. Ferraris-mittausmenetelmä. Sähkömittari netottaa hetkellisesti keskenään kolmen vaiheen välillä Carunan verkosta otetun sähkön ja Carunan verkkoon syötetyn sähkön (eli ylijäämätuotannon).

Esimerkki Ferraris-mittausmenetelmästä: Yksittäisellä mittausajanhetkellä yksi kiinteistön vaihe syöttää Carunan verkkoon sähköä 100 W ja kaksi muuta vaihetta ottavat Carunan verkosta sähköä yhteensä 60 W. Sähkömittari laskee vaiheiden tulokset yhteen eli kyseisellä mittausajanhetkellä nettotulos on sähkön syöttöä Carunan verkkoon 40 W ja tämä mittaustulos kirjautuu sähkömittarin tuotantorekisteriin. Seuraavalla mittausajanhetkellä sähkön ottoa Carunan verkosta voi olla reilusti enemmän, jolloin vaiheiden välisen netottumisen tulos kirjautuu sähkömittarin kulutusrekisteriin. Hetkellinen netottuminen tapahtuu sähkömittarilla reaaliajassa sekunnin murto-osissa. Tämän vuoksi samalle mittaustunnille voi kirjautua sekä verkosta otettua sähköä että verkkoon syötettyä sähköä.

Lisätietoa mikrotuotannon verkkoon liittämisestä

Ohje tuotannon liittämisestä jakeluverkkoon - Energiateollisuus

Tekninen liite 1 ohjeeseen sähköntuotantolaitoksen liittäminen jakeluverkkoon - Energiateollisuus

Verkostosuositus Mikrotuotannon liittäminen sähkönjakeluverkkoon - Energiateollisuus

 

Pientuotanto (yli 100 kVA ja enintään 2 MVA)

Pientuotannoksi luetaan sähköntuotantolaitteistot, joiden tuotantokapasiteetti on yli 100 kVA ja enintään 2 MVA. Tuotantolaitteiston koko, tyyppi ja tuleva sijainti Carunan verkossa vaikuttavat merkittävästi verkkoliittyntään. Kun suunnittelet pientuotannon liittämistä sähköverkkoon, ota yhteyttä asiantuntijoihimme: tuotantokyselyt@caruna.fi.

Carunan määrittämät suojareleiden ohjeelliset asetteluarvot verkon häiriö- ja vikatilanteessa ovat seuraavat:

Parametri

Asetteluarvo

Toiminta-aika, s

Ylijännite (porras 1)

Un + 10 %

1,5

Ylijännite (porras 2)

Un + 15 %

0,15

Alijännite (porras 1)

Un – 15 %

5,0

Alijännite (porras 2)

Un – 50 %

0,15

Ylitaajuus

51,0 Hz

0,2

Alitaajuus

48,0 Hz

0,5

Yksin syöntön esto (LoM)

*)

0,2

*) Laukaisuraja-asettelut sovitaan yhdessä Carunan kanssa riippuen valitusta LoM-suojatyypistä. Suosittelemme ROCOF -su–jausta ja 2 Hz/s asetteluarvoa. Taulukon toiminta-aika muodostuu releen ja katkaisijan yhteenlasketusta toiminta-ajasta. Taajuusreleet voivat olla yksivaiheiset, muutoin releiden tulee olla 3-vaiheiset.

Lisätietoa pientuotannon verkkoon liittämisestä

Ohje tuotannon liittämisestä jakeluverkkoon - Energiateollisuus

Tekninen liite 2 ohjeeseen sähköntuotantolaitoksen liittäminen jakeluverkkoon - Energiateollisuus

Voimalaitosten järjestelmätekniset vaatimukset VJV2013 - Fingrid

 

 

Varavoima

Varavoiman käytöllä voit turvata sähkönjakelun Carunan verkon häiriötilanteessa. Kun suunnittelet varavoimakoneen liittämistä sähköverkkoon, ota yhteyttä asiantuntijoihimme: tuotantokyselyt@caruna.fi.

Jakeluverkosta erossa käyvä ja rinnankäyttö estetty mekaanisesti vaihtokytkimellä

 
Varavoimakoneen rinnankäynti jakeluverkon kanssa tulee olla estetty erotuskytkinvaatimukset täyttävällä mekaanisella vaihtokytkimellä, joka kytkee kuormituksen joko jakeluverkon tai varavoimakoneen syöttämäksi. Suositeltava menetelmä on kolmiasentoinen vaihtokytkin, joka katkaisee syötön ennen kuin toinen syöttö kytkeytyy. Kytkimelle suositellaan neutraalia 0-keskiasentoa. Pääkytkin ei sovellu käytettäväksi vaihtokytkimenä. 

Jakeluverkosta erossa käyvä ja rinnankäyttö rajoitettu automaattisella syötönvaihdolla

Tuotantolaitteisto on toteutettu tahdistettavalla kontaktori- tai katkaisijavaihtoautomatiikalla. Verkon häiriö- tai vikatilanteissa asiakkaan varavoimakoneella varmistetun verkon yhteys jännitteettömään jakeluverkkoon tulee katketa luotettavasti ennen kuin varavoimakone saa kytkeytyä ja alkaa syöttää asiakkaan verkkoa. Varavoimakoneen ja yleisen jakeluverkon rinnankäyntiaika tulee rajoittaa rele-/ohjausautomatiikalla enintään 5 sekunniksi. Jakeluverkon jännitteen palatessa asiakkaan varavoimakoneella syötetty verkko saa kytkeytyä tahdistumalla jakeluverkkoon sen jälkeen kun jakeluverkon jännite on ollut 10 minuuttia normaalissa arvossaan. 

Yli 1 MVA varavoiman koekäytöstä rinnan jakeluverkon kanssa on sovittava etukäteen Carunan kanssa. 

Mittariasiat

Sähköenergian mittaus

Yleisinä ohjeina tähän mittausohjeeseen on käytetty seuraavia standardeja ja suosituksia:

  • SFS 2529 Energiamittarin alusta.
  • SFS 2537 Mittauskytkennät ja liitinten numerointi.
  • SFS 3381 Mittauslaitteistot.
  • SFS 3382 Ohjaus- ja kaukomittauslaitteistot.
  • Energiateollisuus, Tuntimittauksen periaatteita 2010.

Caruna toimittaa, huoltaa ja omistaa kaikki sähköenergian laskutusmittaukseen tarvittavat mittalaitteet ja tiedonsiirtoyhteydet sekä huolehtii mittaustietojen raportoinnista sähkökaupan osapuolille.

Suoraa mittausta käytetään, kun liittymän pääsulake on enintään 63A, ja suositeltava mittarin asennuspaikka omakotitaloissa ja loma-asunnoissa on pääsulakkeiden ja pääkytkimen välissä. Pääsulakkeiden ollessa suuremmat kuin 63A käytetään epäsuoraa mittausta.

Liittyjä hankkii ja asentaa kustannuksellaan mittaukseen tarvittavat mittamuuntajat, mittarialustat, riviliittimet, varokkeet ja johtimet. Mittarin tiedonsiirtoyhteydestä vastaa verkkoyhtiö joko PLC- tai GSM/GPRS- tiedonsiirtoyhteydellä.

Sähköjen katkaisu suositellaan tehtäväksi mittarissa olevalta pääkytkimeltä, jolloin Carunalla on mahdollisuus ylläpitää säännöllinen etäyhteys energiamittarille.

Mittauksen etusulakkeiden pienentäminen yli 63A:sta max 63A:ksi tai pienemmäksi

Mittauksen etusulakkeen pienentämisen yhteydessä voidaan sallia 63 A käyttöpaikka epäsuoralla mittauksella, sillä ehdolla, että virtamuuntajien tarkkuusluokka ja taakka tarkistetaan ja mittauksen mittaustarkkuus säilyy. Tarvittaessa virtamuuntajat täytyy uusia jos mittaus halutaan säilyttää epäsuorana. Virtamuuntajien uusiminen on asiakkaan vastuulla ja siitä on ilmoitettava etukäteen verkkoyhtiölle.

Sähköenergian mittauspulssien anto mittarilta asiakkaalle

Sähkömittareilta on mahdollisuus kytkeä reaaliaikaisia energiamittauspulsseja (pätö- ja loisenergia) asiakkaan omaan järjestelmään. Pulssien kytkemiseksi asiakkaan tulee asentaa erillinen ohjauskaapeli mittauskeskukseen, ja ohjauskaapelissa on oltava kaksi johdinta jokaista kytkettävää pulssi-informaatiota varten. Mittareissa olevat pulssiantokoskettimet ovat potentiaalivapaita, joten niistä saatavat pulssit ovat ns. S0-pulsseja. Pulssijohdon saa kytkeä mittarille vain verkkoyhtiön asentaja, joka suorittaa samalla sinetöinnin.

Pulssiannon kytkentä on mittarivaihdon yhteydessä maksuton ja erikseen kytkettäessä maksullinen palvelu.

Mittauskytkennät

Kytkennät voimassaolevien standardien mukaisesti:

SFS 2529 Energiamittarin alusta
SFS 2537 Mittauskytkennät ja liitinten numerointi
SFS 3381 Mittauslaitteistot
SFS 3382 Ohjaus- ja kaukomittauslaitteistot

Mittamuuntajat

Pienjännitemittaus

Virtamuuntajat asennetaan kaikkiin vaiheisiin. Mittausjohtimet asennetaan selvästi erilleen muista johtimista. Virtamuuntajien tarkkuusluokan tulee olla 0,2S ja toisiosovitus 5A. Virtamuuntajia valittaessa täytyy huomioida sopiva nimellisteho (VA) mittauspiirien takkaan nähden.

Virtamuuntajat tulee asettaa limittäin arvokilpien ollessa sivussa, niin että ne voidaan lukea muuntajien ollessa jännitteisiä.

Mittarin käyttöjännite otetaan pääsulakkeen jälkeen ennen pääkytkintä 10 A oikosulkusuojan kautta. Pääkytkimen välittömässä läheisyydessä pitää olla kilpi, joka ilmoittaa, että pääkytkin ei katkaise jännitettä mittarilta.

Toision nimelliskuorma

Virtamuuntajien toimiminen tarkkuusluokassaan edellyttää virtamuuntajien toisiopuolen riittävää kuormitusta (taakka), joka on 25—100 % virtamuuntajien nimellistehosta. Virtamuuntajan nimellisteho on yleensä 1—5 VA virtamuuntajan nimellisvirrasta riippuen.

Toisiopuolen taakan muodostaa mittari, riviliitin ja mittausjohtimet. Virtamuuntajien toisiojohdotus tulee sovittaa virtamuuntajan nimellistehoon ja taakkaan nähden (katso taulukko).

VIRTAMUUNTAJAN NIMELLISTEHO (VA) TOISIOSOVITUS (A) SALLITTU TOISIOJOHDOTUKSEN KOKONAISPITUUS (S1+S2) 2,5 MM² JOHTIMELLA
1,0 5A 1,4—5,6 metriä
1,5 5A 2,1—8,4 metriä
2,0 5A 2,8—11,2 metriä
2,5 5A 3,5—14,0 metriä
3,0 5A 4,2—16,8 metriä
4,0 5A 5,6—22,4 metriä
5,0 5A 7,0—28,0 metriä

Mikäli taakka ei pysy taulukon mukaisissa rajoissa, tulee toisiopuolen johdotuksen poikkipinta-alaa suurentaa, tarvittaessa käyttää lisävastuksia riittävän taakan saavuttamiseksi tai asennettava lisäjohdotusta.

HUOM. Ilman mittausta olevan kuormitetun virtamuuntajan toisiopuoli on oikosuljettava.

Muuntosuhde

Pääsulake määrittelee virtamuuntajan vähimmäiskoon. Enintään se saa olla kaksi kertaa pääsulakekoko. Virtamuuntajaksi valitaan laskettua arvoa lähinnä oleva nimellisarvo.

Kuormitukseltaan suurempaa virtamuuntajaa voidaan käyttää, mikäli sen voidaan osoittaa pysyvän tarkkuusluokassaan mitattavalla virta-alueella. Mitattavan virran tulisi olla 0,2—1,0 kertaa virtamuuntajien nimellinen toisiovirta.

Muuntosuhdekerroin saadaan jakamalla muuntajan arvokilpeen leimattu ensiövirta toisiovirralla, ja johdinaukosta läpimenevien johtimien lukumäärällä.

Sähkönkäyttäjän näennäistehon muuttuessa tulee ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin muuntajien vaihtamiseksi kuormitusta vastaaviksi. Muuntajien vaihtamisen hankinnoista ja kustannuksista vastaa kokonaisuudessaan sähkönkäyttäjä.

Suurjännitemittaus

Mittauksessa käytetään kolmea virta- ja kolmea jännitemuuntajaa, yksi jokaiseen vaiheeseen. Virtamuuntajien mittasydämistä on tuotava erilliset meno- ja paluujohtimet riviliittimille.

Virtamuuntajien mittasydämiä ei saa käyttää laitteistojen suojaukseen vaan suojauksia varten täytyy olla omat virtasydämet tai virtamuuntajat.

Jännitemuuntajien ensiöpiireissä ei saa käyttää erotinta tai suurjännitevarokkeita. Jännitemuuntajien ja liitäntöjen tulee sijaita energian kulkusuunnassa ennen virtamuuntajia.

Mittausjohdot asennetaan selvästi erilleen muista johdoista. Virtamuuntajien tarkkuusluokan tulee olla 0,2S ja toisiosovitus 5A. Jännitemuuntajien tarkkuusluokan tulee olla 0,2 (Liite 3).

Suurjänniteverkon mittalaitteilta on oltava yhteys matkapuhelinverkkoon. Kuuluvuuden varmistamiseksi yksittäiseltä mittalaitteelta tulee tarvittaessa tehdä reittivaraus antennikaapelille mittalaitetilan ja ulkoseinän välille. Jos rakennuksessa on useampia mittalaitetiloja, tulee niiden välille varata reitti tiedonsiirtokaapelille tai sopia reittivarauksista erikseen verkkoyhtiön kanssa.

Toision nimelliskuorma

Taakan tulee olla 25—100 prosenttia mittamuuntajan nimellistehosta (VA). Virta- ja jännitemuuntajia valittaessa on huomioitava sopiva teho mittauspiirien takkaan nähden.

Mikäli edellä mainittua käyttökuormaa ei saavuteta, tulee ongelma ratkaista verkkoyhtiön kanssa.

Jännitemuuntajissa tulee olla avokolmioapukäämit ja tähän piiriin on kytkettävä vaimennusvastus.

Muuntosuhde

Virtamuuntajien muuntosuhde määritetään mitattavan kohteen näennäistehon perusteella.

Virtamuuntajaksi valitaan laskettua arvoa lähinnä oleva suurempi nimellisarvo. Virtamuuntajassa suositellaan olevan kaksi ensiövirta-aluetta. Mittamuuntajat tulisi asettaa siten, että arvokilvet voidaan lukea. Lisäksi kytketty muuntosuhde on merkittävä mittauskennoon selkeästi nähtäville. Sähkönkäyttäjän näennäistehon muuttuessa tulee ryhtyä tarvittaviin toimenpisteisiin muuntajien muuttamiseksi kuormitusta vastaaviksi. Muuntajien vaihdosta aiheutuvat kustannukset maksaa sähkönkäyttäjä.

Mittauksen riviliittimet ja mittausjohdot

SFS 3381

Epäsuorassa mittauksessa on käytettävä ruuvi- tai jousikiristeisiä riviliittimiä. Liittimet on voitava katkaista ja katkaisukohdan molemmin puolin on oltava 4 mm:n banaanipistukat.

Epäsuorassa mittauksessa käytetään jännite- ja virtajohtimina poikkipinnaltaan 2,5 mm² johtimia, ellei johtimen aiheuttama kuorma (taakka), oikosulkukestoisuus tai jännitehäviö edellytä suurempaa poikkipintaa.

Mittamuuntajien laji valitaan asennustilaa koskevien vaatimusten mukaisesti ja mikäli ne ovat alttiina oikosulkuvirtojen ja magneettikenttien vaikutukselle, on jännite- ja virtapiirien johtimet asennettava omiin erillisiin metallisiin suojaputkiin tai kouruihin (ei alumiini- tms.).

Riviliittimet asennetaan laskutusmittauksen yhteyteen sinetöitävään tilaan. Riviliittimien tulo- ja lähtöpuolelle on varattava työtilaa vähintään 50 mm. Riviliittimet asennetaan vaakasuoraan ja numeroidaan kytkentäkaavioiden mukaisesti vasemmalta oikealle juoksevilla numeroilla 1… n.

Jännite- ja virtapiirit erotetaan toisistaan riviliittimiin sijoitettavilla erotuslevyillä. Sähkönkäyttäjien laitteita ei sallita samaan mittapiiriin laskutusmittareiden kanssa.

Mittalaitteita sisältävät keskukset

Mittarialustat

Mittarialustat on urakoitsijan toimesta varustettava sekä monimittarikeskuksessa että huoneiston ryhmätaululla huoneiston numerolla ennen mittarin asennusta. Juokseva numerointi aloitetaan vasemmasta yläkulmasta riveittäin tai kennoittain. Tee merkinnät selkeästi esimerkiksi tarrakirjoittimella huoneistoluettelon mukaisesti.

Mittarialustoina käytetään standardin SFS 2529 mukaisia M2-mittarialustoja:

  • Epäsuorissa mittauksissa 1 x M2.
  • 2-aikamittauksissa 1 x M2.

Mittarialustat asennetaan siten, että mittariristikon keskikohta on välillä 80180 cm hoitotasosta. Tehomittauksissa vastaava korkeus on 100170 cm. Mittaristikon edessä on oltava riittävästi tilaa.

Kotelointi

Mittaritilan koteloinnissa käytetään standardin mukaisia koteloita. Mittaus voi olla myös pääkeskuksessa.

Jos riviliittimet sijaitsevat tehomittauksen mittarikotelossa, kannet tulee olla saranoidut. Lisäksi kotelossa on oltava lukuikkuna ja kannen sinetöintimahdollisuus.
Mittarikoteloon tuodaan 16 mm² kevi-suojajohdin, joka kytketään kiinteistön maadoituskiskoon.

Sähkökeskuksen ja mittalaitteiden sinetöinti

Sellaiset keskukset, kotelot, jakorasiat ja talovarokkeet jne., joissa on kuluttajalle mittaamatonta sähköä, on voitava sinetöidä.

Esimerkkeinä näistä laitteista ja keskusosista ovat:

  • energiamittarien kannet
  • ohjauslaitteet
  • mittauspääte
  • mittamuuntajien kotelot
  • mittausriviliittimien kotelot
  • jännitevarokkeiden kotelot tai yhtenäinen kansi
  • ohjausvaroke
  • liittymisjohdon liitinkotelo, päävarokekotelo ja pääkytkinkotelo

Sinetöitävässä tilassa ei saa olla kuluttaja-asennuksia, kuten PE- ja N-kiskojen yhdistyksiä, ja suositellaan, ettei kyseisten tilojen läpi kuljeteta johtimia keskuksen muihin osiin.

Menettely sinetöinnin purkamiseen

Jos sinetöinti joudutaan murtamaan, asiasta on otettava etukäteen yhteyttä Carunan verkkopalveluihin. Yhteystiedot löytyvät kohdasta 13.

Sähkölämmitys

Sähkölämmityksessä suositellaan käytettäväksi SLY:n 72/92 laatimia kytkentäsuosituksia.

Lämmityksen ohjaus

Mittalaitteiden ohjauskärjet ovat AMM mittareissa yleisesti 2 A. Jos asiakas tarvitsee virtakestoisemman ohjausreleen, on mittauskeskukseen asennettava erillinen ohjauksen välirele, joka asennetaan keskuksen sinetöityyn osaan (asiakas hankkii ja omistaa).

Monimittauskeskuksissa tulee lämmityksen ohjaukset johdottaa asuntokohtaisesti mittarille. Lämmityksenohjauksen on tultava asiakkaan ryhmäkeskukselta. Huom: Ohjauksen johdotuksen on tultava mittauskeskukseen riviliittimelle.

Taka- ja alamittaukset

Jos liittymän takana on useampi mittaus, tulee mittaukset toteuttaa pääsääntöisesti alamittauksina (mittaus, jonka kulutus on erotettu liittymän pääkäyttöpaikan mittauksesta). Tällöin mahdollisesta päämittauksesta ei näy alamittausten kulutus.

Takamittaus eli mittaus, jonka kulutus on mukana pääkäyttöpaikan päämittauksessa, on sallittu, jos kyseessä on kj-liittymä; asiakas omistaa muuntamon ja mittaus on kj-puolella. Kj-puolella olevia takamittauksia ei kuitenkaan sallita. Takamittauksissa asiakas vastaa tarvittavista keskusmuutoksista sekä johdotuksista. Takamittaukset ovat aina tuntimittauksia. Takamittauksien asiakkaille tehdään sulakekoon mukainen verkkosopimus. Päämittauksista vähennetään takamittauksen kulutus. Loistehot vähennetään päämittauksesta, jos loistehomaksu on laskutettava komponentti takamittauksen asiakkaalla.

Muut tekniset asiat

Loistehon kompensointi

Useimmat sähköverkon kulutuslaitteet tarvitsevat toimiakseen pätötehon (P) lisäksi loistehoa (Q). Tällaisia laitteita ovat mm. moottorit, purkauslamput ja muuntajat. Laitteiden tarvitsema loisteho voidaan ottaa joko sähköverkosta tai tuottaa laitteiden läheisyydessä kompensointilaitteistolla.

Loistehon siirto sähköverkossa lisää johtojen ja muuntajien jännite-, teho- ja energiahäviöitä sekä vähentää pätötehon siirtokykyä.

Hinnastossa osa loistehoa on ilmaista. Ylimenevältä osalta Caruna perii hinnaston mukaisen maksun. Loistehomaksu peritään molempiin suuntiin (huom. ainoastaan Caruna Espoo Oy:n verkossa).

Loistehon kompensoinnille, mittareille, virtamuuntajille ja ohjausyksiköille suositellaan pääkeskuksella tilavaraus, päävarokkeen nimellisvirran ollessa yli 63 A. Kompensointi on asennettava käyttöpaikkakohtaisesti mittauksen jälkeen.

Loistehon kompensointi jaetaan sopivimmalla tavalla sähkön tuotannon, siirron ja kuormituspisteiden kesken. Jatkuvasti verkkoon kytkettyjä tai kytkinkellolla ohjattavia kompensointilaitteita ei yleensä sallita. Hinnastossa osa loistehoa on ilmaista. Ylimenevältä osalta Caruna perii hinnaston mukaisen maksun.

Ohjeita kompensoinnin toteuttamiseksi

Purkauslampuilla toteutettava katu- ja tievalaistus tulee sulakkeiden koosta riippumatta tehdä aina kompensoiduilla valaisimilla tai muulla hyväksytyllä tavalla.

Purkauslamppukuorman ryhmäsulakkeen ollessa >10 A tulee loisteho purkauslamppujen osalta kompensoida vähintään arvoon cos 0,9.

Yksittäis- ja ryhmäkompensoinneissa ei kompensointi saa ylittää laitteen tai laiteryhmän loistehon tarvetta.

Automaattisessa kompensointilaitoksessa
◾tulee suunnitteluvaiheessa ottaa yhteyttä verkkoyhtiöön mahdollisen mittaroinnin ja ohjauslaitteiden soveltuvuuden varmistamiseksi
◾loistehonsäädön virtamuuntajat eivät saa olla laskutusmittaukseen liittyviä ja niiden tulee täyttää SFS 2874 suositukset mittausmuuntajille.

    Taajuusmuuttajien häiriösuojaus

    Taajuusmuuttaja on asennettava valmistajan ohjeiden mukaisesti. Asennuksessa on huomioitava:

    • Taajuusmuuttaja asennetaan mahdollisimman lähelle ohjattavaa moottoria
    • MoottorikaapelitMaksimipituus on rajallinen, valmistaja määrittää pituuden
      • Moottorikaapeli vedetään erillään muista kaapeleista, ja kaapelin on oltava häiriösuojattu ja maadoitettu taajuusmuuttajan ja moottorin runkoon 360°
      • Moottorikaapelia ei saa katkaista tai jatkaa
      • Mikäli moottorikaapelille asennetaan turvakytkin, sen on oltava häiriösuojattu
    • IEC/EN 61000-3-12 ja IEC/EN 61800-3 (C1 tai C2) standardit
      • EMC-vaatimukset, soveltuvuus yleiseen jakeluverkkoon
      • Tarvittaessa taajuusmuuttajan ensiöpuolelle asennettava erillinen verkkosuodatin

    Lukitukset

    Sähkön liittymisehtojen (LE 2014, kohta 8.3) mukaan asiakkaan on järjestettävä verkonhaltijalle (Caruna) esteetön sisäänpääsy sähköpääkeskukselle.

    Lukkopesän ja avaimen saa Abloy-valtuutetusta A-laatu-lukitusliikkeestä.

    Lukitus toteutetaan pääsääntöisesti kolmella eri tavalla. Toteutus riippuu siitä, onko tekniseen tilaan käynti suoraan ulkoa vai sijaitseeko se kiinteistössä sisällä. Lukituksiin käytetään Carunan EXEC-sarjan C-tason lukkopesää ja avaimena Carunan EXEC-sarjan C-tason avainta (mittarilukusarja).

    Esimerkiksi:

    • Kerrostalot
    • Liikehuoneistot/talot
    • Teollisuus
    • Omakotitalot, joissa mittarikeskus on teknisessä tilassa

    Suosittelemme käyttämään kaksipesäistä lukkoa, jonka toinen avainpesä on lukittu Carunan EXEC:n ja toinen pesä kiinteistön omaan sarjaan. Tuplapesäisiä lukkoja saa nykyisin lähes kaikkiin ovityyppeihin. Toinen vaihtoehto on asentaa rakennuksen ulkoseinään avainsäilö, jonka sisällä on kiinteistön reittiavain.

    Yksittäiset lukot

    Omakotitalojen, vapaa-ajan asuntojen tai vastaavien ulos asennettavien sähkökeskusten kosketussuojaukseen riittää työkalulla, kuten kolmioavaimella, toteutettu lukitus.

    • Tarvittaessa ko. keskukset voidaan lukita Carunan E-sarjan riippulukolla
    • Sähkökeskuksissa, joissa on Abloy-kalustelukon poraus, lukkomallina käytetään Abloyn CL100E-lukkoa
    • Riippulukon kiinnikkeillä varustetuissa kohteissa lukkomallina käytetään Abloyn PL321E-lukkoa. Molempiin lukkotyyppeihin on mahdollista tilata kaksi (2) kpl omia avaimia
    • Carunan verkkoalueella Espoossa, Kauniaisissa ja Kirkkonummella Abloy-valtuutetun lukkoliikkeen tarvitsema tilaustunnus on SL511L ja muualla Suomessa SL348N
    • Emme korvaa asiakkaan kadottamia avaimia
    • Yleensä edullisin tapa on murtaa lukittu lukko ja hankkia tilalle uusi riippulukko.

    Yhteystiedot

    Koko verkkoalueellamme avain- ja lukitusasioista vastaava kumppani on BLC-Turva Oy. Saat lisätietoa lukituksista soittamalla verkkopalveluumme, puh. 020 520 4560 arkisin klo 8.00—15.00. Voit myös ottaa yhteyttä BLC-Turva Oy:n sähköpostilla: caruna@blc.fi tai soittamalla puh. 040 675 7750.

    Tuotteen vaihto

    Vanhassa kiinteistössä, jossa keskus on sisällä, tulee huomioida esimerkiksi lämmitystavan muuttuessa sähkölle, että keskus ja liittymisjohdon poikkipinta sekä asennustapa ovat määräysten mukaisessa kunnossa. Samoin tulee noudattaa kohdan 11 kytkentöjä.

    Caruna laskuttaa tuotteen vaihdosta sille aiheutuneet kustannukset palveluhinnastonsa mukaisesti.