Ilmastotekojemme lähtökohdat

Me Carunassa olemme sitoutuneet ilmastonmuutoksen hillitsemiseen takaamalla sähkön toimitusvarmuuden yhä haastavammissa ilmasto- ja energiantuotanto-olosuhteissa, kehittämällä puhtaan energian käyttöön perustuvaa energiajärjestelmää ja tarjoamalla asiakkaillemme vaivattomia palveluita heidän oman ilmastovaikutuksensa pienentämiseksi.

Hiilijalanjälki kertoo kuinka paljon toimintamme aiheuttaa hiilidioksidipäästöjä. Hiilikädenjälki puolestaan kertoo kuinka paljon toimintamme auttaa vähentämään hiilidioksidipäästöjä

Päästömme koostuvat pääosin sähköverkon rakentamiseen käytetyistä materiaaleista, jakelussa tapahtuvasta sähkön häviämisestä, siirretyn sähkön hiilidioksidipäästöistä sekä sähköverkon rakennustöistä. Merkittävin hiilikädenjälkemme syntyy uusiutuvan energian liittämisestä sähköverkkoomme. Verkossamme virtaa tällä hetkellä noin 11 prosenttia Suomessa tuotetusta uusiutuvasta energiasta. Määrä vastaa noin 44 000 suomalaisen keskivertoista vuosittaista hiilijalanjälkeä.

 

Carunan hiilijalan- ja kädenjälki kuvaus

 

Merkittävin hiilikädenjälkemme eli myönteinen ilmastovaikutuksemme syntyy, kun jaamme tuotetun uusiutuvan energian asiakkaille ja mahdollistamme siten omalta osaltamme yhteiskunnan siirtymisen kohti hiilineutraaliutta. Varautuminen energiamarkkinoiden murrokseen ja toimitusvarmuuden turvaaminen entistä haastavammissa olosuhteissa ovat keskeisiä sähköverkkomme kehittämistä ajavia tekijöitä.

Vuonna 2019 verkkomme tuotettiin noin 3 400 gigawattituntia (GWh) uusiutuvaa sähköä, jonka myönteinen ilmastovaikutus oli noin 450 hiilidioksidiekvivalenttitonnia (tnCO2e). Tämä vastaa noin 44 000 suomalaisen keskimääräistä hiilijalanjälkeä.

Oheiseen graafiin on kuvattu meidän sähköverkkoomme liitetyn uusiutuvan energian määrät energialähteittäin vuodelta 2019 sekä niiden suhteelliset osuudet Suomen uusiutuvan energian kokonaistuotannosta.

Uusiutuva energia Carunan sähköverkossa vuonna 2019 sekä osuudet Suomen uusiutuvan energian kokonaistuotannosta

Uusiutuva energia Carunan sähköverkossa vuonna 2019 sekä osuudet Suomen uusiutuvan energian kokonaistuotannosta.

Hiilitermit selitettynä

  • Hiilijalanjälki ilmaisee esimerkiksi ihmisen tai yrityksen toiminnasta aiheutuneet ilmastolle haitalliset päästöt.
  • Hiilikädenjälki kuvastaa työtä haittoja vastaan eli miten tuote, prosessi tai palvelu voi vähentää päästöjen määrää. Myönteiselle vaikutustavalle voidaan laskea päästövähennyspotentiaali.
  • Hiilidioksidiekvivalentti on mitta, joka kertoo kuinka paljon eri kasvihuonekaasujen päästöt vaikuttavat yhdessä kasvihuoneilmiön voimistumiseen.

Arvioimme toiminnastamme ja hankkeistamme aiheutuvia ympäristövaikutuksia. Ne tarkistetaan syksyisin liiketoimintasuunnittelun yhteydessä ja hankkeiden ympäristövaikutukset hankkeen suunnitteluvaiheessa.

Ympäristöjohtamisjärjestelmämme on sertifioitu vuodesta 2000 lähtien ISO 14001 -standardin mukaisesti. Se auttaa meitä parantamaan ympäristönsuojelumme tasoa ja osoittaa, että suhtaudumme ympäristöasioiden hyvään hoitoon vakavasti.

Määrittelemme ympäristötoimintamme periaatteet HSE-politiikassa linjassa terveys- ja turvallisuusjohtamisemme kanssa.

Merkittävimmät ympäristövaikutuksemme:

YMPÄRISTÖVAIKUTUS TAVOITE
Ilmastonmuutos
  • Hiilijalanjäljen pienentäminen
  • Hiilikädenjäljen eli myönteisten yhteiskunnallisten ilmastovaikutuksien vahvistaminen
  • Ilmastonmuutoksen vaikutuksiin varautuminen
Vastuullinen maankäyttö ja luonnon monimuotoisuus
  • Maankäytön huolellinen suunnittelu yhdessä sidosryhmien kanssa
  • Luonnon ja sen monimuotoisuuden, ympäristön ja kulttuuriperinnön järjestelmällinen huomioonotto sähköverkon elinkaaren kaikissa vaiheissa
  • Sujuva yhteistyö maanomistajien ja muiden sidosryhmien kanssa maankäyttö- ja lupa-asioissa
  • Työkohteiden työnaikaisen ja -jälkeisen ympäristönhuollon varmistaminen
Materiaalien käyttö
  • Materiaalien koko elinkaaren aikaisen turvallisuuden varmistaminen
  • Purettavan materiaalin hyödyntämisasteen parantaminen
  • Aukoton jätteenkäsittely- ja kirjanpitoprosessi
Energiatehokkuus
  • Oman energiankäytön tehostaminen
  • Asiakkaiden energiatehokkuustoimenpiteiden edistäminen
Ympäristövahingot
  • Öljyvuotojen ennaltaehkäisy riskikohteet poistamalla ja öljynkeruualtaiden avulla
  • Vakavien ja pysyvien ympäristöhaittojen ehdoton estäminen

Olemme olleet mukana kansallisessa energiatehokkuussopimusjärjestelmässä jo sen aloittamisesta eli vuodesta 1997 lähtien. Energiatehokkuussopimuksen myötä olemme sitoutuneet parantamaan sähköverkon energiatehokkuutta, vähentämään häviötä ja tukemaan asiakkaitamme heidän omissa energiatehokkuustoimissaan.

Suurin osa käyttämästämme energiasta on sähköverkon siirto- ja muuntohäviöitä 

Sähkönsiirrossa ja -jakelussa syntyy aina energiahäviötä, josta vastaa sähköverkonhaltija. Vähennämme häviöitä muun muassa verkon suunnittelun, komponenttien valinnan ja peruskytkentätilan optimoinnin avulla.

Olemme sitoutuneet parantamaan asiakkaidemme tietoisuutta omasta sähkönkäytöstä ja tukemaan heitä energiatehokkuuden toteuttamisessa. Tarjoamme muun muassa energiaseurantapalvelua, energiatehokkuusneuvontaa ja opastusta oman sähköntuotannon käyttöönotossa.

Syksystä 2015 lähtien kaikki hankkimamme uudet jakelumuuntajat ovat päivitetyn EU-direktiivin mukaisia, pienihäviöisiä ECO-muuntajia. Käytämme hiilidioksidipäästötöntä sähköä kompensoimaan sähköverkon häviötä.

Sitoudumme vastuulliseen maankäyttöön sähköverkkomme suunnittelussa, rakentamisessa ja kunnossapidossa. Vastuullinen maankäyttö tarkoittaa, että sovitamme yhteen eri sidosryhmiemme tarpeita ja odotuksia maankäytön ja sähkönjakelun toimitusvarmuuden suhteen. Lainsäädäntö, viranomaismääräykset ja alalla yleisesti käytettävät standardit luovat puitteet, joista ei tingitä. Sujuva yhteistyö maanomistajien, kuntien, ELY-keskusten, Museoviraston, ympäristöjärjestöjen ja muiden sidosryhmien kanssa on ensiarvoisen tärkeää kaikkia osapuolia palvelevan ratkaisun löytämiseksi.

Otamme ympäristön - luonnon ja sen monimuotoisuuden, rakennetun ja sosiaalisen ympäristön - huomioon sähköverkon elinkaaren kaikissa vaiheissa. Vältämme verkon sijoittamista luonnon ja lajien kannalta herkille alueille, kuten Natura- ja luonnonsuojelualueille. Haemme luvat toiminnalle lain edellyttämien vaatimusten mukaisesti. Rakennamme uutta sähköverkkoa tienvarsiin ja julkisille alueille aina, kun se on mahdollista.

Sähköverkko osana maisemaa

Maakaapelointi suojelee luonnon monimuotoisuutta ja vähentää haitallisia vaikutuksia sekä kasvi- että eläinkuntaan. Sen lisäksi olemme asentaneet ilmajohtoihin linnuille varoituspalloja ja kiinnittäneet pylväisiin laskeutumisorsia. Jäljelle jäävillä ilmajohdoilla on oma, joskin vähenevä roolinsa luonnon monimuotoisuuden eli biodiversiteetin tukemisessa. Johtokadut eli sähkölinjojen alla olevat aukeat ylläpitävät niitynomaisia olosuhteita, joilla tietyt uhanalaiset niittylajit viihtyvät.

Sähköverkon kunnossapidossa huomioidaan kunnostustöistä aiheutuvat vaikutukset suojelluille alueille ja lajeille. Sähköverkon raivaustöitä esimerkiksi vältetään lintujen pesimäalueilla pesimäaikaan ja herkillä alueilla liikutaan välttäen tarpeetonta haittaa.

Ilmajohto purettu ja tilalla kaapeli maassa. Kunhan nurmi kasvaa ei maahan kaivettua kaapelia huomaa.

Ilmajohto purettu ja tilalla kaapeli maassa. Kunhan nurmi kasvaa ei maahan kaivettua kaapelia huomaa.

Maakaapeloinnin myötä puramme ilmajohtoverkostamme merkittäviä määriä muun muassa muuntajia, rautaa, johtimia, kaapelia, sekajätettä, kyllästettyjä puupylväitä, lasia, posliinia, betonia ja kuparia.

Puretuista materiaaleista suurin osa menee kierrätettäväksi materiaalina tai energiana. Esimerkiksi muuntajista ja kaapeleista pystytään tällä hetkellä kierrättämään ja uudelleenkäyttämään yli 97 %. Puretut puupylväät puolestaan kierrätetään polttamalla ne energiaksi.


Vasemmalla oleva pylväsmuuntamo korvataan oikealla olevalla puistomuuntamolla, jolloin sähkölaitteistot ovat sisällä suojassa eikä mahdollinen öljyvuoto pääse maaperään.

Puretun sähköverkon pylväät vain ammattimaiseen käyttöön

Pylväiden käsittelyä, uudelleenkäyttöä ja hävittämistä säädellään tiukasti. Aiemmin yleiset kyllästeaineet CCA ja kreosootti sisältävät haitallisia aineita ja CCA:n käyttö on ollut kiellettyä uusissa pylväissä vuodesta 2006 lähtien. Näillä aineilla kyllästyt pylväät eivät saa joutua kosketuksiin ihmisten, eläinten tai ravinnon kanssa eikä ne saa missään tapauksessa päätyä kuluttajille.

Vuoden 2007 jälkeen olemme käyttäneet ainoastaan kuparisuolakyllästeisiä ns. C-pylväitä. Kuparisuolaa käytetään yleisesti kyllästeenä myös kuluttajille tarkoitetussa kestopuussa. Luovutamme purettuja pylväitä vain lainsäädännön sallimille tahoille uudelleenkäytettäväksi lainsallimiin käyttökohteisiin. Viranomaiset valvovat pylväiden uudelleenkäyttöä.
Materiaalivalintoja ohjavat ympäristö- ja turvallisuusvaatimukset

Materiaalitehokkuus on mukana sähköverkon koko elinkaaressa aina suunnittelusta ja rakentamisesta lähtien purkuun ja kierrättämiseen asti.

Edellytämme mm. tietoa:

  • materiaalien ja niiden sisältämien kemikaalien koostumuksesta
  • käyttöturvallisuudesta ja kierrätettävyydestä sekä
  • mahdollisuuksien mukaan niiden alkuperästä.