Näin tuotat oman sähkösi

Hyvää aurinkoenergiaa

Hyvää aurinkoenergiaa

Carunan verkkoalueella on jo noin 2 000 aurinkosähkötuottajaa ja uusia aurinkosähköjärjestelmiä liitetään verkkoomme koko ajan. Aurinkosähkön pientuottajista suurin osa on kotitalouksia.

Lue tarina Alavudelta: Kylätalo lämpiää auringolla

”Sehän on meille oikea ylpeyden aihe. Muilla yhdistyksillä ei niin suuria paneeleita olekaan”, kyläseuran puheenjohtaja Heikki Ylinen sanoo.

Alun perin rakennus lämpeni öljyllä. Kun kyläseura osti talon 2000-luvun alussa, vaihtui öljykattila pelletteihin, ja pellettilämmityksen tueksi kyläseura hankki myöhemmin sähkötoimiset ilmalämpöpumput. 

”Aurinkosähköjärjestelmän hankinnassa tärkein motiivimme oli juuri ostosähkön osuuden pienentäminen. Olemme pieni kylä, ja kaikki säästö on otettava, mitä irti lähtee.”

Aurinkosähkölaitteistoa hankkiessaan kyläseura pyysi tarjouksia erilaisilta internetistä löytämiltään toimittajilta. Moni tarjosi avaimet käteen -pakettia. Se olisi ollut kätevää, mutta kyläseuralle liian kallista. Lopulta Teuvalta löytyi sopiva tarjous. Paneelit kyläseura asensi katolle talkoilla itse, mutta jätti suosiolla sähkötyöt ammattimiehelle.

”Haimme Kuusiokuntien seutukunnalta tukea, joka kattoikin valtaosan kustannuksista. Ilman sitä yli 10 000 euron investointi ei olisi ollut mahdollinen, mutta nyt se maksaa itsensä nopeastikin takaisin.”

Satsaus aurinkosähköjärjestelmään näyttää puolen vuoden käytön jälkeen kannattavalta. Kun myös ilmalämpöpumput on ajastettu toimimaan isoilla tehoilla juuri aurinkoiseen aikaan, on sähkölasku alkanut kuihtua.

”Kesällä olimme kolme kuukautta sähkön kanssa täysin omavaraisia, ja sähköä jää jatkuvasti hieman myös myyntiin. Jos jotakin, niin tätä energiamuotoa yhteiskunnan pitäisi tukea”, Heikki Ylinen painottaa.

Alavudella kylätalo lämpiää auringolla

Alavudella sijaitseva Kätkänjoen kyläseura tunnetaan seudun toimeliaana sieluna. Vuonna 1929 valmistuneessa vanhassa koulussa majaansa pitävä seura astui huhtikuussa modernin energiantuotannon maailmaan, kun se hankki aurinkopaneelit talonsa katolle.

Lue Matin aurinkosähköstä: Omakotitalossa kohti omavaraisuutta

Ajan tapaan Oravaisten taloon oli asennettu suora sähkölämmitys.

”Olimme tehneet monenlaista remonttia - hankkineet muun muassa ilmalämpöpumpun ja siirtäneet lämminvesivaraajaa energiankulutusta vähentääksemme. Aloin miettiä, mitä aurinkosähköllä voisi saada aikaan”, Oravainen kertoo.

Suunnitelmat alkoivat muuttua todeksi, kun aurinkosähköjärjestelmiä myyvä yritys otti yhteyttä. Oravainen ja kauppias sopivat kaupat avaimet käteen -periaatteella. Itse asennusvaihe kesti noin päivän.

”Se oli aika yksinkertaista. Myyjä hoiti myös yhteydenpidon verkkoyhtiö Carunaan.”

Aurinkosähköä keräävä laitteisto muodostuu 15 erillisestä paneelista, joiden nimellisteho on 3,9 kilowattia. Yhden yhteisen invertterin sijaan Oravaisten jokainen paneeli on varustettu omalla invertterillään.

”Raportointijärjestelmästä saan ajantasaista tietoa paneeleiden toiminnasta. Samalla mahdollisen vian sattuessa on helpompi selvittää, missä paneelissa vika on.”

Kirkkaana päivänä laitteiston teho riittää lämminvesivaraajan tai varaavan lattialämmityksen käyttämiseen. Mahdollisen ylituotannon Oravaiset myyvät sähkönmyyntiyhtiölle. Suurimman hyödyn aurinkopaneeleista saa kuitenkin silloin, kun oman sähkön kykenee käyttämään kokonaan itse. Näin ollen myös sähkön kulutuksen ohjaamiseen kannattaa panostaa.

”Tärkein motiivi aurinkopaneelien hankkimiselle oli kiinnostus aurinkosähköön ja mahdollinen rahansäästö pitkällä tähtäimellä. Ajattelimme sitäkin, että jos joskus myymme talon, valmiiksi asennettu järjestelmä ja sen hyödyt paperille laskettuna saattavat kiinnostaa ostajia”, Matti Oravainen miettii.

Omakotitalossa kohti omavaraisuutta

Syyskuun alussa loppui kesä, mutta Espoossa asuvalle Matti Oravaiselle syyskuu oli uuden alkua: perheen vuonna 1990 rakennetun omakotitalon katolle asennettiin 15 aurinkopaneelin kokonaisuus.

Lue Erkki Jaakolan tarina: Aurinko lämmittää pohjoisessa talvessa

”Katsoin juuri Carunan tilastoa, ja käyttöaikana on ollut vain kolme päivää, jolloin Carunan verkkoon ei ole siirtynyt ylijäämäsähköä”, hän kertoo.

Jaakolan omakotitalo lämpiää varaavalla lattialämmityksellä. Se vie sähköä, sähköä ja sähköä. Nyt merkittävä osa sähköstä syntyy 16 aurinkopaneelissa, jotka muodostavat neljän kilowatin maksimitehon.

”Itselleni juuri sähkölaskun pienentäminen oli tärkeintä. Hienot ympäristövaikutukset tulevat toki siinä sivussa.”

Ensikosketus aurinkopaneeleihin tuli hieman vahingossa. Kun Jaakola suunnitteli aurinkokeräimiä sukutilansa vesien lämmittämiseen, mainos aurinkopaneeleista osui silmään kotiin tulleessa lehdessä.

Jaakola otti yhteyttä, ja pian myyjän edustaja oli hänen kotonaan tekemässä ensisuunnitelmia. Lopulta hän osti koko asennustyön avaimet käteen -palveluna.

”Hankinta sujui todella helposti. Myyjä hoiti kaiken ilmoituksia myöten, ja jopa rahoitus olisi järjestynyt, jos olisin sitä tarvinnut.”

Ensikokemusten perusteella Jaakola suosittelee aurinkosähköä myös muille. Hänen kotikuntansa Ranua sijaitsee lähes napapiirillä: se merkitsee pitkiä päiviä kesällä, mutta vastaavasti pitkiä pimeän kausia talvella. Myyjän mukaan laitteet toimivat tehokkaimmin juuri talvella, kun lumi heijastaa valoa ja paneelit ovat kylmät. 

”Mutta omien tapojen tarkistamista ne hieman vaativat. Kun aiemmin pesimme pyykit ja astiat yösähköllä yöllä, samat hommat on pitänyt nyt opetella tekemään päivällä, kun aurinkosähköä on saatavilla”, Erkki Jaakola nauraa.

Aurinko lämmittää pohjoisessa talvessa

Aurinkopaneelit ovat hyrisseet Erkki Jaakolan omakotitalon katolla Ranualla syyskuusta asti. Hän ei niitä enää vaihtaisi pois.

Tutustu paimiolaisiin omentarhureihin: Omenapuut versovat aurinkosähköllä

”Kulutamme yli 40 000 kilowattituntia sähköä vuodessa. Se on hirveä määrä, ja sähkön hintakin on noussut”, Rosvall sanoo.

Viime keväänä pariskunta päätti investoida aurinkosähköjärjestelmään. Sopiva kauppias löytyi naapurikunnasta Salosta. Rosvall kiittelee myyjän ammattitaitoa.

”Myyjä tuli paikalle, katseli paikat, teki kanssamme suunnitelmat ja hoiti myös tarvittavat ilmoitukset. Meidän ei tarvinnut itse tehdä mitään.”

Vanhan varastorakennuksen katolle on asennettu 54 paneelia, joiden yhteisteho on 15 kilowattia. Tosin ennen kuin sähkö alkoi virrata, matkalle mahtui pieni mutkakin. Yrittäjänä Rosvall halusi suosia Suomessa valmistettuja laitteita, mutta aurinkoenergian sähköverkkoon kääntävä invertteri piti tilata Itävallasta. Laite kuitenkin katosi matkalla, minkä vuoksi asennustyöt venähtivät.

”Se ei ollut varsinaisesti kenenkään vika. Myyjä tilasi uuden, ja kuukausi ensitapaamisesta saimme aurinkosähköä.”

Seuraavan shokin pariskunta koki kesällä. Sähkölaskua ei kuulunut, joten Rosvall soitti sähköyhtiöön laskun perään.

Puhelimessa selvisi, että laskutus vain myöhästyi, kun siihen tuli nyt mukaan myös omatuotannon vähennyslasku. Ensimmäinen lasku toukokuulta oli kutistunut niin pieneksi, ettei sitä ollut laskutettu.

Rosvallille tärkeintä on oman sähkölaskun leikkaaminen, mutta energiaa on jatkuvasti riittänyt myös myyntiin. 

”Koska esimerkiksi omenatarhan kastelupumppu ja tuleva kylmävarasto tarvitsevat paljon sähköä, aurinkosähkö maksaa itsensä meillä nopeasti takaisin”, Tuija Rosvall sanoo.

Omenapuut versovat aurinkosähköllä

Moni miettii sähkölaskun höyläämistä pienemmäksi, mutta Tuija Rosvallilla oli siihen erityisen hyvä syy. Hän pitää miehensä Jarmo Lehtovirran kanssa Paimiossa omenatarhaa, jonka yhteydessä sähköä ahmii kolmesta omakotitalosta muodostuva sukutila.

Lue joensuulaisen Kuntokeitaan tarina: Keilat pystyyn aurinkosähköllä

Joensuun Kuntokeidas sai aurinkopaneelit katolleen marraskuun puolivälissä. Urheiluhallin toimitusjohtaja Rauno Bies oli miettinyt vaihtoehtoisia energiamuotoja jo jonkin aikaa. Kotona hyrräsi maalämpöpumppu ja naapuri lämmitti kesäisin käyttövetensä aurinkokeräimellä.

”Tärkein motiivi oli raha. Liikevaihtomme on juuttunut aika samoihin lukemiin, ja aurinkosähköllä saamme toivottavasti kulumme entistä pienemmiksi”, Bies sanoo.

Joensuun Kuntokeitaalta löytyvät esimerkiksi kuntosali, tennis-, squash- ja sulkapallokentät, golf-simulaattori sekä 16 keilarataa. Yhteensä tilaa on noin 4 600 neliömetriä.

”Sähkölaskumme on ollut noin 40 000 euroa vuodessa. Erityisesti keilaratojen koneet nielevät älyttömästi sähköä.”

Marraskuussa urheiluhallin katolle kiinnitettiin 192 aurinkokennoa. Vaikka Bies on sopinut ylijäämäsähkön myynnistä verkkoyhtiölle, suurimman osan ajasta kello 8–22 toimiva halli käyttää kaiken tuottamansa aurinkosähkön itse.

”Kesä-elokuussa avaamme vasta kello 11. Silloin aamulla tuotettua sähköä riittää myyntiinkin.”

Bies haki Pohjois-Karjalan ELY-keskukselta aurinkosähköjärjestelmän hankintaan tukea, joka kattaa 25 prosenttia investoinnista. Yritystoiminnassa vähennettävien arvonlisäverojen jälkeen Kuntokeitaalle tuli maksettavaa noin 50 000 euroa. Bies arvioi, että urheiluhalli voi säästää sähkölaskuissaan nyt noin 7 000 – 9 000 euroa vuodessa.

”Tuen hakeminen oli työlästä, mutta se kannatti. Ilman sitä investointi olisi jäänyt tekemättä, sillä takaisinmaksuaika olisi venähtänyt turhan pitkäksi.”

Aurinkosähkön ostaminen oli Biesin mielestä helppoa. Hän teki useita tarjouspyyntöjä, mutta päätyi lopulta suomalaisiin paneeleihin, jotka asensi joensuulainen yritys.

 

Keilat pystyyn aurinkosähköllä

Joensuulainen liikuntahalli Kuntokeidas hankki katolleen aurinkopaneelit – tavoitteena on saada 40 000 euron sähkölaskusta neljännes pois.

Aurinkopaneelit yllättivät Rantaset: sähkö virtaa jopa sadesäällä

Rantasten rintamamiestalo on seissyt samoilla sijoillaan Sastamalassa vuodesta 1958. Kun Rantaset ostivat talon 30 vuotta sitten, he aloittivat pikkuhiljaa energiaremontin.

Ensin tuli varaava takka, sitten ilmalämpöpumput. Näitä seurasivat öljylämmityksen korvaaminen maalämmöllä, ja viimeisenä ilmestyivät talon katolle aurinkopaneelit helmikuussa 2016.

”Meillä on hyvä yhteisymmärrys. Aki sanoo, että remontoidaan kuten haluat, kun kerran ymmärrät paremmin”, Helene Rantanen nauraa.

Pariskunta heräsi aurinkosähkön hankintaan huomattuaan, että maalämpöjärjestelmän pyörittäminen nieli ahneesti sähköä. Samalla heillä oli tieto siitä, että sähkön siirtohintojen ja verojen ehkä tulevaisuudessa noustessa olisi oma aurinkosähkö aina ilmaista. Rantaset arvioivat sähkölaskujensa pienentyvän noin 400–500 euroa vuodessa, mutta tärkeintä heille on investoinneissa ympäristönäkökulma.

”Energiamme on puhdasta ja lähellä tuotettua. Vaikka asumme kaksin, olemme mitoittaneet laitteistot niin, että ne riittävät muutaman hengen perheen tarpeisiin.”

Aurinkopaneelien kartoitus alkoi kahlaamalla verkkosivustoja ja lehtiartikkeleita. Lopulta läheltä löytyi yritys, jonka avaimet käteen -palvelu saa Rantasilta vuolaat kehut. Yhteydenottoihin vastattiin ripeästi, ja tilauksen jälkeen aurinkosähkö virtasi taloon kahdessa viikossa.

”Ammattilaisten tekemistä on aina ilo seurata. Kaikki toimi kuten oli luvattu. Se on hyvä, tarkkana ihmisenä en sietäisikään vitkuttelua”, Helene Rantanen toteaa.

Puolessa vuodessa 3,6 kW:n aurinkopaneelilaitteiston tuottama sähkö on riittänyt hyvin omiin tarpeisiin, kun Rantaset ovat opetelleet käyttämään esimerkiksi pesukoneita aurinkoiseen aikaan. Mukavaa on myös se, että Rantaset ovat voineet myydä ylijäämäsähköä Carunan verkkoon. Puolessa vuodessa ylijäämää on jäänyt noin 1000 kilowattituntia.

”Suurin yllätys oli se, että laitteisto tuottaa sähköä jopa sadesäällä, kun luulin että siihen tarvitaan aina täysi auringonpaiste. Olen todella tyytyväinen”, Helene Rantanen sanoo. 

Aurinkopaneelit yllättivät Rantaset: sähkö virtaa jopa sadesäällä

Aurinkopaneelien teho on yllättänyt Helene ja Aki Rantasen iloisesti: itse tuotetusta sähköstä on riittänyt ylijäämää jopa myyntiin.