Caruna asuminen: Aurinkoenergia jatkaa kasvuaan

Olemme uuden edessä. Yhteiskuntamme sähköistyminen ja samaan aikaan uusiutuvien energiamuotojen lisääntyminen aiheuttaa koko energia-alaa ravisuttavan murroksen. Tuulivoimatuotanto kattaa ison siivun uusiutuvan energian tuotannosta, mutta aurinkoenergia on hyvää vauhtia vahvistamassa asemaansa.

Sähköjärjestelmän tulevaisuuden kuskin paikalle nousee kuluttaja, joka on tärkeä osa kokonaisuutta. Murros on jo käynnissä, mikä näkyy lisääntyneinä aurinkopaneelien määränä niin omakoti- kuin rivi- ja kerrostalojen katoilla koko maassa. Samaan aikaan lainsäädäntömme on kehittynyt siten, että esimerkiksi taloyhtiöt voivat hyödyntää itse tuottamaansa energiaa entistä paremmin omiin tarpeisiinsa. Kun kuluttajien rooli laajentuu kuluttajasta tuottajaksi, auttavat he sähkökuorman tasapainottamisessa.

Tämä raportti kokoaa yhteen aurinkoenergian tuotannon nykytilan ja suomalaisten asenteet itse tuotettavan energian käyttöön. Lisäksi se tarjoaa näkymiä tulevaisuuden monipuolisiin mahdollisuuksiin.

Uusiutuvan energian eri muodot Suomessa

Suomi on viime vuosina alkanut päästä vauhtiin uusiutuvan energian tuottamisessa. Keväällä 2021 koko maassa tuotettiin tuulivoimaa 2 549 MW. Tuulivoimaan verrattuna aurinkoenergian tuotanto on pientä, ja sitä tuotettiin keväällä 2021 yhteensä 295 MW. Tällä määrällä katettaisiin pienen kaupungin vuosittainen sähkönkäyttö.

Myös suomalaisten suhtautuminen uusiutuviin energiamuotoihin on myönteistä. Carunan keväällä 2021 teettämän kansalaiskyselyn* mukaan yli puolet (52 %) suomalaisista käyttäisi mieluiten uusiutuvista energiamuodoista aurinkoenergiaa. Tuulienergiaa käyttäisi mieluiten 15 prosenttia ja vesi- ja bioenergiaa taas kumpaakin noin kymmenes.

*Kysely toteutettiin Bilendi Oy:n M3 Research verkkopaneelissa huhtikuussa 2021. Kyselyyn vastasi tuhat suomalaista. Otos on iältään, sukupuoleltaan ja alueellisesti edustava. Tutkimus toteutettiin Carunan toimeksiannosta. Tutkimuksen suunnitteli ja analysoi Pohjoisranta BCW yhdessä Carunan kanssa.

Aurinkoenergian käyttö kiinnostaa erityisesti 25–44 -vuotiaita

Carunan kansalaiskyselyn mukaan yli puolet (54 %) suomalaisista haluaa käyttää aurinkoenergiaa tulevaisuudessa kodin sähkönkulutuksessa, kuten valaistuksessa ja kodinkoneissa. Erityisen innokkaita kodin sähkönkulutukseen aurinkoenergiaa käyttäviä olivat 25–32- (60 %) ja 35–44-vuotiaat (64 %). Alueellisesti tässä kategoriassa taas nousivat itäsuomalaiset (59 %).

Kaksi viidestä (40 %) suomalaisesta haluaisi käyttää aurinkoenergiaa kesämökillä, ja reilu kolmannes (35 %) taas keskittäisi aurinkosähkön kiinteistön lämmitykseen. Kesämökillä aurinkoenergiaa käyttäisivät erityisesti 18–24-vuotiaat (54 %), ja alueellisesti se kiinnosti eniten pohjoissuomalaisia (44 %).

Aurinkoenergia nähtiin myös potentiaalisena sähköauton latausenergian lähteenä: 15 prosenttia suomalaisista käyttäisi aurinkoenergiaa sähköauton lataukseen. Erityisen suosittua sähköauton lataukseen kohdistuva aurinkoenergian käyttö oli 18–24-vuotiaiden keskuudessa (25 %).

Aurinkoenergian käyttöön suhtautuminen oli varautuneinta vanhemmissa ikäluokissa, ja
65–75-vuotiaista vain 39 prosenttia halusi käyttää aurinkoenergiaa kodin sähkönkulutuksessa ja vain 27 prosenttia lämmityksessä.

Aurinkoenergian suosio näkyy myös Carunan verkkoalueella, jossa aurinkoenergian tuotto kasvoi vuonna 2020 yli 40 prosenttia. Keväällä 2021 Carunan jakeluverkkoon liitettiin 10 000:s aurinkosähkön pientuottaja. Carunan verkkoalueen kaupungeista aurinkovoimaloita löytyy eniten Espoosta (891), Salosta (748) ja Lohjalta (527).

Esimerkiksi Espoossa Carunan henkilöasiakkailla aurinkosähköjärjestelmien määrä on lisääntynyt vuosien 2019 ja 2021 välillä 56 prosenttia. Vuonna 2021 aurinkosähköjärjestelmiä oli huomattavasti eniten käytössä omakotitaloasujilla (75 %), mutta jalansijaa aurinkoenergian tuottamisessa on otettu myös rivi- ja kerrostaloasujien joukossa (yht. 14 %).

Aurinkoenergiaa tuotetaan paljon myös Caruna Oy:n taajama-alueilla, joissa aurinkosähköjärjestelmiä on jo miltei 9 000 kappaletta. Kasvua vuodesta 2019 on ollut hieman yli 50 prosenttia. Myös taajamissa omakotitaloudet ovat aktiivisimpia aurinkoenergian tuottajia (78 %), mutta Espoosta poiketen kakkossijalla ovat muut kohteet, kuten vapaa-ajan asunnot tai maatalous (18 %).

Tuotantoteho kasvaa

Aurinkoenergian pientuotanto on kehittynyt Suomessa kovaa vauhtia. Vuonna 2016 tuotettu energia jäi alle 30 megawatin, kun taas vuonna 2019 tuotettu energiateho hipoi jo miltei 200 megawattia. Seuraavassa graafissa näkyy sekä kotitalouksien että yritysten tuottama aurinkoenergian pientuotanto. Carunan jakelualueella kuluttaja-asiakkaiden aurinkovoimaloiden keskimääräinen tuotantoteho on 5 kW.

Aurinkopaneelien nimellisteho ilmoitetaan piikkiwatteina (Wp). Paneelien nimellisteho on määritetty laboratoriossa standardiolosuhteissa (Standard Test Condition, STC), joissa auringon säteilymäärä on 1 000 W/m2 ja kennon lämpötila 25 °C.

Tuhannen piikkiwatin (1 000 Wp = 1 kWp = piikki- kilowatti) paneelijärjestelmä vaatii tyypillisesti noin 5 neliömetrin pinta-alan. Pinta-alan ja piikkitehon välistä suhdetta voidaan kuvata hyötysuhteella. Tavallisesti 1 piikkikilowatin tehoisella järjestelmällä voidaan tuottaa sähköä Etelä-Suomessa arviolta 800–1 000 kWh ja Pohjois-Suomessa 700–900 kWh vuodessa.

Aurinkopaneelin hyötysuhde määritellään jakamalla nimellisteho sen pinta-alalla ja standardiolosuhteiden säteilymäärällä (1 000 W/m2). Esimerkiksi nimellisteholtaan 400 Wp:n ja pinta-alaltaan 1,9 m2:n aurinkopaneelin hyötysuhde voidaan laskea seuraavasti: 400 Wp / (1,9 m2 x 1 000 W/m2) ≈ 21 %.

Aurinkosähköjärjestelmän tuottoon vaikuttavat säteilyn määrän ja aurinkopaneelien hyötysuhteen lisäksi niiden lämpötila, suuntauskulma ja puhtaanapito. Tuottoon vaikuttaa myös järjestelmän muiden osien, kuten invertterin ja mahdollisen akuston hyötysuhde sekä mahdolliset varjostukset, joita paneeleille osuu.

Aurinkovoimaloiden määrä Carunan verkkoalueilla, kpl

1.    Espoo 891
2.    Salo 748
3.    Lohja 527
4.    Kaarina 444
5.    Kirkkonummi 354
6.    Vihti 349
7.    Lieto 345
8.    Sastamala 320
9.    Tuusula 313
10.   Hyvinkää 271

*Tilanne huhtikuu 2021

Aurinkoenergialle on kysyntää

Miltei kaksi kolmesta suomalaisesta (64 %) olisi halukas käyttämään kodissaan tai mökillään aurinkopaneeleilla tuotettua energiaa päivittäiseen sähkönkulutukseen. Miehet ovat naisia innokkaampia aurinkoenergian käyttäjiä: miehistä 69 prosenttia haluaa käyttää aurinkoenergiaa päivittäisiin tarpeisiin, naisista vain 59 prosenttia.

Iältään innokkaimmat aurinkosähkön käyttäjät löytyvät 18–24- sekä 35–44-vuotiaista, joista kummastakin ikäryhmästä 76 prosenttia on kiinnostunut käyttämään aurinkoenergiaa päivittäin.

Hanakammin aurinkoenergiaa päivittäisessä käytössä vastustavat 65–75-vuotiaat, joista
27 prosenttia ei ole kiinnostunut aurinkoenergian käytöstä päivittäisissä sähköntarpeissa.

Alueellisesti suomalaisten kiinnostuksessa aurinkoenergian käyttöön ei ole merkittäviä eroja. Niin Itä-, Länsi-, Etelä- kuin Pohjois-Suomessakin päivittäinen käyttö kiinnostaa noin 65 prosenttia suomalaisista.

Mitä aurinkoenergialla saadaan?

Tavallisesti yhden piikkikilowatin tehoisella järjestelmällä voidaan tuottaa sähköä Etelä-Suomessa arviolta 800–1 000 kWh ja Pohjois-Suomessa 700–900 kWh vuodessa.

Kuluttaja-asiakkaan aurinkovoimala tuottaa keskimäärin noin 4 430 kWh sähköä vuodessa, mikä riittää kattamaan noin 20 000 kilometriä ajoa sähköautolla. Määrällä keittää myös 66 450 kuppia kahvia (182 kuppia päivässä) tai pesee 1 440 kertaa 8 kilogramman pyykkikuormia.

Jos aurinkopaneelien tuottamaa sähköä jää käyttämättä, voi sen myydä sähköyhtiölle. Myyntiä varten aurinkosähköjärjestelmä pitää liittää sähköverkkoon ja aurinkosähkön tuottajan pitää sopia sähkömyyjän kanssa ylijäämäsähkön myymisestä. Verkkoon syötetty sähkö mitataan tunneittain verkkoyhtiön sähkömittareilla. Mittaus ei aiheuta mitään lisäkustannuksia aurinkosähkön tuottajalle.

Carunan verkkoalueiden pientuottajien sähkömittarit ovat alusta asti tasanneet sähkön pientuotannon ja kulutuksen hetkellisesti vaiheiden välillä.

1.1.2021 alkaen pientuottajien asema muuttui entistä paremmaksi, sillä valtioneuvoston asetusmuutoksessa hyväksyttiin pientuotannon ja kulutuksen tuntikohtainen netotus.

Aiemmin taloyhtiöt ovat voineet hyödyntää aurinkosähköä vain yhteisessä käytössä oleviin tiloihin, minkä vuoksi paneeleita ei ole kannattanut asentaa runsaasti. Vuoden 2021 alusta lähtien taloyhtiöt ovat voineet ottaa käyttöön yhteiskäyttöiset aurinkopaneelit, joiden tuotanto jyvitetään kiinteistösähkön kulutuksen jälkeen asukkaiden käyttöön. Carunan verkkoalueella lanseerattu Aurinkoyhteisöpalvelu auttaa taloyhtiöitä ja asukkaita pienentämään sähkönlaskuaan.

Tunnin aikana jakeluverkkoon siirtynyt ja käyttämättä jäänyt ylituotanto pienentää pientuottajan siirtolaskua saman verran. Jos tunnin aikainen sähkönkulutus on ylituotantoa pienempää, sähkön- myyjä maksaa ylituotannosta hyvityksen.

Vuonna 2020 Espoossa ylijäämää siirrettiin verkkoon 1 044 MWh. Koko Carunan jakeluverkkoalueella aurinkoenergiaa myytiin sähköverkkoon 15 847 MWh.

Itse tuotetun aurinkoenergian käyttömahdollisuudet monipuolistuvat

Kotitalouksien tuottaman uusiutuvan energian määrä tulee tulevaisuudessa vain kasvamaan. Samalla myös erilaiset ratkaisut itse tuotetun sähkön käyttöön monipuolistuvat. Caruna on parhaillaan konseptoimassa Energiayhteisö-palvelua, jonka kautta kuluttaja voisi tulevaisuudessa käyttää itse tuottamaansa energiaa toisessa käyttöpisteessä. Jos siis asut Carunan verkkoalueella ja tuotat kotona itse aurinkoenergiaa, voisit halutessasi käyttää sitä myös Carunan verkkoalueella sijaitsevalla kesämökilläsi.

Kuluttajien käytössä energiayhteisö voisi olla jo muutaman vuoden kuluttua. Kodin ja mökin välisen energiayhteisön periaatetta voitaisiin soveltaa myös useamman käyttäjän välisen energiayhteisön perustamiseen. Pidemmällä tulevaisuudessa energiayhteisöissä voitaisiin hyödyntää kokonaisvaltaista energiasysteemin optimointia, kuten esimerkiksi tekoälyä tai erilaisia energiavarastoinnin ratkaisuja.

Lähteet:
Fingrid Oy, Motiva Oy, Aurinkoteknillinen yhdistys ry, Carunan oma data, Carunan teettämä kansalaiskysely (04/2021).