Tulevaisuuden bensa-asemat ovat kotona ja työpaikoilla

Tällä hetkellä Suomessa on noin 4 600 julkisen peruslataus- ja noin 400 pikalatauspisteen latausverkosto. Ladattavien autojen määrän nopea kasvu tarkoittaa myös tiheämpää latausverkostoa. Valtaosa autojen latauksista tehdään kuitenkin kotona tai työpaikalla, joten lähivuosien aikana myös kotilatauslaitteiden määrä kasvaa reippaalla tahdilla.

Suomalainen jakeluverkko on muuhun Eurooppaan verrattuna suunniteltu kestäväksi muun muassa kylmien talvien, sähkölämmityksen ja sähkösaunojen ansiosta. Samanaikainen lataus yhden naapuruston alueella voi kuitenkin aiheuttaa hetkellisiä pullonkauloja paikalliselle sähkönjakelulle.

Tällöin avuksi tulevat älykkäät sähköverkot ja älykäs kuormanhallinta, joka automaattisesti tasoittaa lataustehoa, estää tehopiikkien syntymisen ja tuo säästöä asiakkaille.

Latauspisteitä ei kannata ylimitoittaa taloyhtiöissä

Monissa taloyhtiöissä on havahduttu tilanteeseen, jossa useampi asukas tarvitsee itselleen hybridi- tai sähköauton latauspisteen. Latauspisteitä ei kannata lähteä pystyttämään ilman pohjatyötä eikä pisteitä ylimitoittaa, sillä kotona ei yleensä tarvita kovin suurta lataustehoa. Tärkeintä on huolehtia, että latauspisteitä- ja tehoa riittää kaikille lataajille.

Jos ladattavia autoja on useita, on ratkaisevaa miettiä, millainen latausteho otetaan käyttöön. Lisäksi tulee kartoittaa, miten kiinteistön nykyinen sähkönkäyttö vertautuu liittymän kokonaiskapasiteettiin eli onko siinä tilaa lataukselle vai tuleeko liittymää kasvattaa.

Sähkön kulutushuiput osuvat talviaikaan ja arkipäiviin klo 8–9 ja klo 17–19 välille. Jos taloyhtiön sähköautoilijat lataavat autonsa ruuhkatunteina ilman, että latauskuormia on ohjattu älykkäästi, aiheuttaa tämä voimakasta painetta muutoksille niin sähköpääkeskuksessa, sulakekoossa kuin sähköliittymän suuruudessakin. Tämä taas näkyy paitsi sähkölaskulla, myös tulevissa liittymäinvestoinneissa.

Älykäs kuormanohjaus tuo taloyhtiöille selkeää säästöä

Jotta kiinteistön liittymää ei tarvitse latauspisteiden vuoksi kasvattaa, kannattaa latauksen tueksi ottaa älykäs kuormanhallinta. Tällöin ajoneuvokohtainen latausteho laskee, kun latauspisteisiin liitetään useampi auto. Vastaavasti latausteho kasvaa, kun latausjärjestelmässä oleva auto poistetaan latauksesta tai sen akku tulee täyteen.

Jos latauskäytäntöjä ei hallita ja liittymää aletaan kasvattaa, voi taloyhtiöille tulla noin 5 000–15 000 euron vuosittaiset lisäkustannukset. Lisäksi päälle tulevat sähköpääkeskuksen ja sähkönsyötön muutostyöt sekä latausasemien hankinta. Kustannustehokkaimpaan lopputulokseen päästään, kun sekä jakeluverkko että kiinteistötasoinen maksimilatausteho on suunniteltu hyvin ja tasapainotettu palvelemaan lataustarpeita nyt ja tulevaisuudessa.