Sähköt poikki – mitä sitten tapahtuu?

Sähköt poikki – mitä sitten tapahtuu?

Sähköt poikki – mitä sitten tapahtuu?

Käyttökeskus tarkkailee sähköverkkoa vuorokauden ympäri ja varmistaa sähkön tulon jokaiselle meistä. Mutta kuinka monta carunalaista tarvitaan palauttamaan sähköt?

Tapaninpäivänä seitsemän vuotta sitten käyttökeskuksen työntekijät eivät olleet uskoa silmiään. Myrsky oli lamaannuttanut suuren osan sähköverkosta ja lähes 220 000 kotia jäi sähköttä. Tästä seurasi intensiivinen operaatio, johon osallistui kaikkiaan noin tuhat henkilöä eri tehtävissä ja rooleissa.

Kaikkiaan noin 750 sähköverkon asentajaa ja metsuria olivat mukana korjaamassa sähköverkkoja, raivaamassa puita sähkölinjoilta ja palauttamassa sähköjä. Suurta sähköverkon häiriötilannetta johti suurhäiriönjohtoryhmä. Korjausoperaatiota ohjattiin käyttökeskuksesta käsin, jonka tehtävänä oli johtaa sähköverkon kytkentöjä ja turvata kenttähenkilöstön työturvallisuus.

Sähköverkosta pidetään huolta vuorokauden ympäri

Käyttökeskuksen työntekijät valvovat verkon toimintaa vuorokauden ympäri ja varmistavat, että kaikille tulee sähköä. Korkea seinä on päällystetty datasta täyttyvillä monitoreilla, joilla näkyy sääennusteita sekä tietoa verkon ja sähköasemien tilasta. Näytöille ilmestyvät rauhalliseen tahtiin ajankohtaiset ylläpitotyöt ja väliaikaiset keskeytykset, joista ilmoitetaan asiakkaille etukäteen tekstiviestillä.

Kun asiakas puolestaan ilmoittaa sähkökatkoksesta vikapalveluun, käyttökeskuksen monitorille ilmestyy punainen hälytysrivi ja vikaa lähdetään selvittämään. Töistä käyttökeskuksessa ei ole pulaa – vuositasolla näytölle kertyy jopa 1,5 miljoonaa riviä.

Tyypilliset syyt sähkökatkokseen ovat sulakepalot, kaatuneet puut tai kaivuutöiden aiheuttamat kaapelivauriot. Kun vika ilmenee, asentaja lähtee paikan päälle tutkimaan sitä. Mikäli vika on sähköpylväässä tai muussa vaaraa aiheuttavassa paikassa, käyttökeskus lähettää lisävoimia apuun. Turvallisuudesta ei tingitä.

Puu kaatuneena sähkölinjalla
Sähkölinjalle kaatunut puu.

Sääennusteet kertovat, minkä verran ihmisiä tarvitaan töihin

Sääkartta lupailee vakaata säätä viikonlopulle, ei poikkeuksia. Käyttökeskus on viikoittain yhteydessä Ilmatieteenlaitoksen meteorologiin. Jos meteorologi ennustaa myrskyä, käydään läpi myrskyn laajuus, eli mihin se todennäköisesti osuu ja millä voimalla.

Ennusteen avulla pystytään arvioimaan sähköttömien asiakkaiden määrä myrskyn alueella ja todennäköiset verkon vauriot. Sen jälkeen varataan oikea määrä sähköasentajia ja kalustoa, sekä lisätään työntekijöitä käyttökeskukseen, asiakaspalveluun ja vikapäivystykseen. Laajemmissa häiriötilanteissa turvaudutaan helikoptereihin, sillä niiden avulla viat löytyvät nopeammin. Ilmasta havaitaan helpommin myös piilevät viat.

Taannoinen Tapani-myrsky oli tiedossa jo ennen joulua ja satoja asentajia valmiudessa vikojen varalta välipäiville. Kun tuhojen laajuus selvisi, asentajien määrä tuplattiin ja jo seuraavaan päivään mennessä onnistuttiin palauttamaan sähköt 100 000 asiakkaalle.

Tehokas kommunikointi ja rautaiset hermot

Kun tapaninpäivän laajuinen myrsky raivoaa verkkoalueella, käyttökeskuksen näytölle ilmestyy punaisia rivejä jatkuvalla syötöllä. Tuolloin työntekijöiden määrä jopa kymmenkertaistuu kertaheitolla. Selkeä viestiminen on tärkeää jo päivittäisten kytkentöjen koordinoinnissa, mutta suuroperaatio vie kommunikoinnin aivan uudelle tasolle. Vikailmoituksia sadellessa käyttökeskukselle huomattavia määriä, vaaditaan työntekijöiltä malttia ja rautaisia hermoja.

Operaattorit ovat ominaisuuksiltaan rauhallisia ja ammattitaitoisia, ja osaavat reagoida tilanteen mukaan. Sähköt saadaan turvallisesti palautettua – tilanteessa kuin tilanteessa.

Lue lisää aiheesta