Kun sähkö oli uutta

ARTIKKELI

17.06.2014 klo 17:31
Paimion Sähkömuseo esittelee sähköistämisen historiaa viimeksi kuluneen sadan vuoden ajalta. Paimion Sähkömuseo on ainoa Suomessa toimiva sähkötekniikan museo. Museon näyttelyt ja kokoelmat kertovat sähkön tuotannon, jakelun ja käytön kehittymisestä aina 1900-luvun alusta nykypäiviin.

Museo ilmentää myös alueen vahvaa sähköelinkeinon historiaa. Kaksi suurta paikallista yritystä, Lounais-Suomen Sähkö Oy ja Sähkölähteenmäki Oy, olivat vuosikymmeniä merkittäviä työllistäjiä alueella ja avaintoimijoita myös museohankkeessa. Vaikka yrityskauppojen myötä kumpikaan näistä yhtiöistä ei näy enää omalla nimellään, näiden vaikutus tuntuu yhä alueella.

”Täällä on paljon sähköteollisuutta ja siihen liittyviä pienyrityksiä”, Paimion kaupungin kulttuuriasiainhoitaja Jouni Lehtiranta sanoo. Hän on kaupungin edustaja Paimion Sähkömuseosäätiössä.

Ajatus sähkötekniikan museon perustamisesta syntyi jo 1960-luvulla. Sähkölähteenmäki Oy:n perustaja, Iivari Lähteenmäki pyysi sähkömiehiä säästämään vanhoja ja erikoisia sähkölaitteita mahdollista tulevaa sähkömuseota varten. Alkuun kerättiin asennustarvikkeita, ja myöhemmin saatiin lahjoituksina kotitalouskäytössä olleita sähkölaitteita. Jukka Lähteenmäki, Iivarin poika, jatkoi isänsä jalanjäljillä Sähkölähteenmäki Oy:n toimitusjohtajana sekä sähkömuseoidean edistäjänä.

Vuonna 1992 perustettiin Paimion Sähkömuseosäätiö, joka ylläpitää museota, taltioi ja tekee tunnetuksi sähköalan historiaa. Säätiöön kuuluivat mainittujen yritysten lisäksi myös Paimion kunta sekä kotiseutuyhdistys Paimio-Seura ry. Sähkömuseo avattiin vuonna 1995 ja luetteloituna on nyt noin 3500 esinettä.

Sähkömuseo lämpiää sähköllä

Sähkömuseo sijaitsee 1800-luvulla rakennetussa graniittikivimakasiinissa. Makasiinin ulkoiset puitteet ovat komeat, mutta lämmityksen kannalta haastavat.

”Lämmitys- ja valaistusratkaisut on tehty yli 20 vuotta sitten, joten ne eivät enää ole kovin energiatehokkaita”, Lehtiranta selittää. Talvella kiviseinät sitovat kylmää pitkään, joten sisälämpötilan pitäminen tasaisen lämpöisenä on hankalaa. ”Voimme kuitenkin laskea lämpötilaa jonkin verran, sillä esineistö kestää sen.”

Energiaa kuluu vuodessa noin 62 000 kilowattituntia. Museossa on sähkölämmitys ja lisäksi katonrajassa sähköllä toimivat säteilylämmittimet.

Museo toimii hyvin pienellä budjetilla, joten Lehtirannan mukaan pitäisi miettiä erilaisia järkeviä energiansäästöratkaisuja. ”Yksi vaihtoehto voisi olla ilmalämpöpumput, joista on myös keskusteltu – ehkä niillä saataisiin sähkölaskua vähän pienemmäksi.”, Lehtiranta päättää.

Jaa artikkeli
Facebook icon Twitter icon LinkedIn icon