Kaikki pelissä – hiilineutraali Suomi ei synny ilman sähköä

Kaikki pelissä – hiilineutraali Suomi ei synny ilman sähköä

Tomi Yli-Kyyny, toimitusjohtaja

Polttoainetankki vilkutti aamulla punaista, mutta ajelin ohi huoltoasemasta. Laitoin auton kiinni töpseliin työpaikan pihalla. Varmaan joku bitti liikkui johonkin, sillä akku alkaa latautua. Digitalisaatio teki tästä kovin vaivatonta ja hintaa lataukselle tuli 60 senttiä. Yhdellä latauksella ajan 36 kilometriä ja uudemmilla hybrideillä ajaisin jo tuplamatkan, puhumattakaan täyssähköautoista. Sähköinen liikenne on ekoteko, ihan ilman vihreää sertifikaattiakin, sillä Suomessa tuotetusta sähköstä jo 80 % on hiilidioksidineutraalia.

Suomella on kunnianhimoinen tavoite olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä, mikä tarkoittaa yhteiskunnan merkittävää sähköistymistä ja sähköistämistä. Tässä kehityksessä sähkönjakeluverkot ovat keskiössä, jotta uusiutuvaa energiaa voidaan tuottaa paljon nykyistä enemmän ja lisääntyvä sähkön käyttö on mahdollista.

Vuosikymmeniä sitten sähköverkko vastasi hyvin erilaisiin asiakastarpeisiin. Syrjäkylien sähköistyminen oli oman aikansa ilmiö. Se mahdollisti parempaa elämisen tasoa ja loi uusia työpaikkoja maatalouden rinnalle. Olemme jälleen saman asian äärellä: digitalisaatio on jo muuttanut ihmisten elämää ennennäkemättömällä tavalla ja muutosvauhti vain kiihtyy. Se luo valinnanvapautta asumiseen, työntekoon ja yrittämiseen ajasta ja paikasta riippumatta. Sähköverkkoihin tulee entistä enemmän älyä, viankorjaukset nopeutuvat ja verkko kestää sinne takaisin päin syötettyä pientuotantoa; auringolla ja tuulella tai vaikka biokaasulla tuotettua sähköä.

Tulevaisuuden ratkaisut vaativat uutta pelisilmää myös lainsäätäjältä

Jakeluverkon tasapaino ja kestävyys joutuvat koetukselle uusiutuvan energiantuotannon kasvun myötä. Alueelliset erot kasvavat, kun asuminen ja palvelut keskittyvät kasvukeskuksiin. Suomessa on paljon alueita, joista vakituinen asuminen häviää seuraavan 30 vuoden aikana. Tämä näkyy myös Carunassa, joka toimii 84 kunnan alueella. Tuoreen väestöennusteen mukaan niistä peräti 68 kunnassa väkiluku vähenee vuoteen 2040 mennessä samalla kun väki pakkautuu kasvukeskuksiin.

Kun maaseudulla väki vähenee ja vanhenee, niin on järkevää miettiä, miten sähkön saanti turvataan harvaanasutuilla alueilla viimeisiin savuihin asti. Hiilineutraali Suomi ei synny ilman uusia tapoja rakentaa energia-alan pelikenttää. Tarvitaan monipuolisia ratkaisuja, myös sellaisia, jotka eivät ole vielä jakeluverkkoyhtiöille mahdollisia, kuten sähkövarastot tasapainottamaan verkkoa ja turvaamaan sähkön jakelua verkon vikaantuessa.

On ilmeistä, että tekninen kehitys tuottaa tulevaisuudessa ratkaisuja, joista emme osaa vielä edes uneksia. Tulevaisuuden ekosysteemit muodostuvat eri alojen toimijoista. Kehitystä ei synny ilman tiivistä yhteistyötä ja innovaatioita.

Ilmastonmuutoksen torjuntaa ja ilmastonmuutokseen sopeutumista

Uusiutuvan energian osuuden kasvattaminen on ilmastonmuutoksen torjunnassa tärkein työkalu, mutta uusiutuvien kasvu lisää myös tuotannon sääriippuvuutta, kun polttamalla tuotettavan sähkön osuus vähenee. Sääriippuvaisen tuotannon hyödyntäminen edellyttää jakeluverkoilta älykkyyttä, jotta tuotannon ja kysynnän tasapaino voidaan säilyttää. Säätöä onkin löydettävä kulutuksesta, kun tuotanto muuttuu heikommin säädettäväksi.

Ilmaston lämpenemisen hillitsemiseksi on tehtävä kaikki voitava, mutta karu totuus on, että globaalilla tasolla päästövähennystoimet ovat olleet riittämättömiä. Tästä syystä verkot tulee rakentaa säänkestäviksi, koska ilmastonmuutoksen eteneminen tekee sähkönjakelusta aiempaa haastavampaa metsäisessä maassa. Säänkestävä verkko on edellytys elinkeinoelämälle, sillä työpaikkoja syntyy vain sinne, missä sähkönjakelu on häiriötöntä kaikissa sääolosuhteissa.

Suomi tarvitsee sähköjärjestelmäänsä säänkestävät älyverkot. Ne ovat alan toimijoiden yhteisponnistus ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi ja digitalisoituvan yhteiskunnan turvaksi.

Tomi Yli-Kyyny, toimitusjohtaja

Tomi Yli-Kyyny, toimitusjohtaja

Twitter: @TomiYliKyyny