Jokisimpukka laittoi sähköverkon asennusreitin uusiksi
Luonnon monimuotoisuudella eli biodiversiteetillä tarkoitetaan maapallon lajien ja eliöyhteisöjen kirjoa. Kaiken elämän edellytys ovat hyvinvoivat ja monipuoliset luonnonympäristöt, joissa elää runsaasti eri kasvi- ja eläinlajeja, sillä niillä kaikilla on oma tehtävänsä luonnossa ja paikkansa ravintoketjussa. Luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen ja ilmastonmuutos kytkeytyvät toisiinsa, ja ilmastonmuutoksen torjunnassa hyvänä keinona olisi ottaa käyttöön luontopohjaisia ratkaisuja, kuten metsien, maaperän ja kosteikkojen palauttaminen.*
Luonto on suomalaisille tärkeä paikka, ja jopa 78 prosenttia suomalaisista luokittelee itsensä ainakin jossain määrin luontoihmiseksi.** Luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi tarvitaankin koko yhteiskunnan panos. Jakeluverkkoyhtiönä huomioimme luonnon ja lajien kannalta herkät alueet sähköverkon suunnittelussa ja ylläpidossa. Verkon sijoittamista tai verkosta aiheutuvien vaikutusten ulottamista natura- ja luonnonsuojelualueille vältetään.
Verkko väistää, luonto ei
Vuosien varrella on tullut vastaan monenmoista kasvi- ja eläinlajia, joiden elinoloja olemme kunnioittaneet sähköverkon suunnittelussa ja rakentamisessa. Muutama vuosi sitten Keravanjoen alitse vedettävän 20 kV kaapelin ympäristövaikutusten arvioinnin myötä selvisi, että joessa on rauhoitetun vuollejokisimpukan yhdyskuntia. Vuollejokisimpukoita ei saa tappaa, eikä niiden elinympäristöä saa tuhota tai elinoloja heikentää.
"Kaapelin asennus edellytti erikoistoimenpiteitä suotuisan suojelutason ylläpitämiseksi. Tavanomainen pohja-asennus olisi voinut vaaraksi yhdyskunnalle, joten aloimme tutkia vaihtoehtoja ja toimenpiteitä vuollejokisimpukoiden suojelemiseksi", kertoo vastuullisuuspäällikkö Lotta Setälä.
Tarkastelun jälkeen vaihtoehtoja löytyi kaksi: joko löytyneet vuollejokisimpukat siirretään pois työkohteelta tai kaapeli asennetaan joen alta suuntaporauksella.
"Teknologisia ja käytännön vaihtoehtoja on usein monia, ja tavoitteena on löytää paras vaihtoehto kokonaistarkastelun pohjalta. Tässä tapauksessa vuollejokisimpukoita ei haluttu rasittaa siirtämällä niitä pois elinympäristöstään, ja kaapeli päätettiin asentaa joen ali", Setälä kertoo.
Kasvit ja eläimet vaikuttavat jakeluverkon sijoitteluun
Suurjännitteisen jakeluverkon voimajohtojen suunnittelun yhteydessä tehdään ympäristöselvityksiä, joissa kartoitetaan mahdollisesti voimajohdon reitille osuvat lajit ja luonnonsuojelualueet. Selvitysvaiheessa voidaan vielä muokata voimajohdon reittiä ja miettiä, miten lopputulos tehdään ympäristön kannalta parhaalla mahdollisella tavalla.
"Kerran esimerkiksi voimajohdon reitin varrelle osui pähkinäpensaslehto. Johdon reittiä päätettiin suunnittelun aikana muuttaa niin, ettei se kulje lehdon poikki", kertoo projektipäällikkö Aino Huotari.
Myös sähköasemat voivat joskus osua metsäneläinten suosimalle alueelle. Näin kävi Kurikassa, jossa tulevan sähköaseman alueella on tehty liito-oravahavaintoja.
"Sähköaseman tontilla ei havaintoja liito-oravista ole, mutta tontilla havaittiin risupesäpuita, jotka voivat tulevaisuudessa toimia liito-oravan pesäpuina. Pidimme paikallisen ELY-keskuksen kanssa katselmuksen risupesäpuiden sijainnista. Katselmuksen päätteeksi sovittiin, että tontilla säilytetään mahdollisimman paljon risupesäpuita, mutta varmistetaan myös niiden sijoittuminen siten, etteivät liito-oravat vahingoita itseään sähköaseman kentällä tulevaisuudessa", Huotari kertoo.
Joskus teot luonnon hyväksi voivat olla kooltaan pieniä, mutta merkitykseltään suuria. Jokasyksyinen lintujen muuttomatka on paitsi pitkä, myös ilmajohtojen törmäysvaaran vuoksi vaarallinen.
"Pahimmassa tapauksessa linnun törmäyksestä ilmajohtoon seuraa linnun kuolema ja sähkökatko. Tämän välttääksemme olemme asentaneet ilmajohtoihin heijastimia, joiden avulla linnut osaavat väistää johtoja ja välttää vaaratilanteita."
